Väestön ikääntyminen yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen on johtanut huoltosuhteen jatkuvaan ja nopeaan heikkenemiseen Suomessa. Huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisen ja ei-työikäisen väestön välistä suhdelukua. Kun vuonna 2010 jokaista yli 65-vuotiasta kohden oli lähes neljä työikäistä, vuoteen 2030 mennessä suhdeluku putoaa ennusteiden mukaan alle 2,5:een.
Tämä työikäisten ja eläkeläisten väestön raju epäsuhta asettaa valtavia paineita ja uhkaa ajaa kestämättömäksi koko hyvinvointivaltion rahoituksen ja julkisten palveluiden järjestämisen. Erityisesti sosiaali- ja terveysmenojen raju kasvu suhteessa veronmaksajien määrään on kestämätön yhtälö, kun väestö vanhenee vauhdilla. Myös hoiva- ja hoitotyöntekijöiden saatavuudesta uhkaa tulla pula, kun ikäluokat pienenevät. On selvää, että Suomi tarvitsee ripeitä ja rohkeita ratkaisuja vastatakseen väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin.
Lue myös: Työuupumus on valitettavan yleistä nykypäivän työelämässä
Huoltosuhteen nopea heikkeneminen uhkaa taloutta
Suomen väestörakenne on historiallisen muutoksen kynnyksellä tulevina vuosikymmeninä väestön voimakkaan ikääntymisen ja syntyvyyden laskun seurauksena. Kun vuonna 2010 jokaista eläkeläistä kohti oli vielä lähes neljä työssäkäyvää, niin vuoteen 2030 mennessä suhdeluku romahtaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tasolle 2,4.
Tämä väestön ikääntymiseen liittyvä huoltosuhteen raju heikkeneminen tarkoittaa sitä, että yhä pienempi työikäisen väestön joukko joutuu elättämään yhä suuremman määrän eläkeikäisiä verovaroin rahoitettavien eläkkeiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Tämä kestämätön kehitys uhkaa viedä pohjan koko Suomen taloudelta ja hyvinvointivaltion rahoitukselta, mikäli muutoksiin ei varauduta ja sopeuduta kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Eläkeiän nousu ja maahanmuutto tuovat tilapäistä helpotusta
Eläkeiän asteittainen nosto ja hallittu työperäinen maahanmuutto ovat keinoja, joilla voidaan tuoda hetkellistä helpotusta väestön ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen. Eläkeiän nostaminen 65 ikävuoteen ja työikäisten maahanmuuttajien määrän kasvattaminen parantavat huoltosuhdetta tilapäisesti, kun työssäkäyvien määrä saadaan kasvu-uralle.
Kuitenkin väestön ikääntyminen jatkuu vääjäämättä tulevina vuosikymmeninä, ja pelkällä eläkeiän nostolla sekä realistisella maahanmuuton lisäämisellä voidaan korjata talouden ja julkisen sektorin kestävyysvajetta vain pieneltä osin. Tarvitaan syvällisempiä rakenteellisia uudistuksia työurien jatkamiseen, tuottavuuden nostamiseen, veropohjan laajentamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Muutoin Suomi ajautuu vääjäämättä ongelmiin, kun pienenevän työväestön harteille kasautuu yhä raskaampi taakka ikääntyvän ja palveluita tarvitsevan väestön elättämisestä ja hoitamisesta tulevina vuosikymmeninä.
Ikääntyneiden määrä kasvaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa
Ikääntyminen ja väestön ikääntyminen näkyvät kaikkein voimakkaimmin Suomen harvaanasutuimmilla reuna-alueilla, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näissä maakunnissa syntyvyys on perinteisesti ollut muuta maata matalampaa, ja nuorten poismuutto on vauhdittanut alueiden väestön ikärakenteen vinoutumista.
Seuraavien vuosikymmenten aikana Itä- ja Pohjois-Suomen yli 65-vuotiaiden osuus nousee jyrkästi ja ylittää selvästi koko maan keskiarvon. Etenkin syrjäisimmillä alueilla ikääntyneet ovat jo nyt selkeä enemmistö väestöstä. Tämä väestön ikääntyminen heikentää alueiden huoltosuhdetta dramaattisesti ja uhkaa näivettää koko palvelurakennetta ja elinkeinoelämää.
Ikääntyvä väestöpohja merkitsee verotulojen vähenemistä, mikä vaikeuttaa kipeästi julkisten palveluiden ja perusinfrastruktuurin ylläpitoa. Myös työikäisen ja koulutetun väestön poismuutto kiihtyy entisestään, mikä edelleen kaventaa kuntien mahdollisuuksia turvata riittävät peruspalvelut jokaiselle kuntalaiselle iästä ja asuinpaikasta riippumatta.
Ikääntyneiden palvelutarpeet kasvavat räjähdysmäisesti
Suomen väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä kiihtyvällä vauhdilla. Tämä väestön ikääntyminen näkyy erityisen räjähdysmäisesti yli 85-vuotiaiden, kaikkein iäkkäimpien ihmisten määrän jyrkkänä kasvuna. Yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennakoidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia nykytasosta. Tämä ikäluokka tarvitsee runsaasti terveys- ja hoivapalveluita kotiin, palvelutaloihin ja hoitolaitoksiin. Kun palveluntarvitsijoita on kymmeniä tuhansia lisää, myös kysyntä kotihoidolle, vanhainkodeille, terveyskeskuksille ja sairaaloille kasvaa räjähdysmäisesti.
Julkisen sektorin on pakko sopeutua väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan valtavaan hoito-, hoiva-, ja kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvuun. Tämä vaatii sekä resurssien ja henkilöstön määrän lisäämistä, palvelujen tehostamista ja digitalisointia että uusia palveluinnovaatioita ja tuottamistapoja yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Muuten vaarana on, että palveluketjut katkeavat ja hoidon laatu kärsii kestämättömästi – tämä ei ole hyväksyttävää hyvinvointivaltiossa, jonka tavoitteena on taata edistyksellisillä palveluilla virikkeitä arkeen ja hyvä vanhuus kaikille.
Yhteiskunnan on varauduttava mittaviin väestön ikääntymisen vaikutuksiin
Koko yhteiskunnan ja talouselämän on pakko varautua suuriin väestörakenteen muutoksiin ja huoltosuhteen nopeaan heikkenemiseen tulevina vuosikymmeninä. Julkisten palveluiden, eläkejärjestelmien ja terveydenhuollon on kyettävä vastaamaan valtavaan ikääntyneiden palvelutarpeeseen, vaikka työikäisen väestön verotuloilla näitä palveluja rahoitetaan. Siksi työurien pidentäminen, tuottavuuden kasvattaminen, työperäisen maahanmuuton hallittu lisääminen, teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot sekä elinikäisen oppimisen tukeminen ovat avainasemassa, jotta Suomi selviää edessä olevasta väestöllisestä muutoksesta. Myös eri sukupolvien välisen yhteistyön lisääminen esimerkiksi työelämässä auttaa vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.
Avainsana on siis väestön ikääntyminen, joka näkyy huoltosuhteen heikkenemisenä, sosiaali- ja terveysmenojen kasvuna sekä alueellisena eriarvoistumisena. Muutokset on otettava vakavasti, ja niihin on varauduttava sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.
Lue myös: Suomen syntyvyys notkahtaa pohjalukemiin – mistä on kyse?