Psyykkinen työhyvinvointi helpottaaa työelämän kuormituksia. Työelämä on muuttunut yhä hektisemmäksi ja vaatimustaso on kasvanut. Samalla psyykkinen kuormitus on lisääntynyt monessa ammatissa. Tutkimusten mukaan jopa 40% palkansaajista kärsii työuupumuksen oireista jossain vaiheessa uraansa. Stressi ja henkinen pahoinvointi heikentävät tuottavuutta ja aiheuttavat yrityksille mittavia kustannuksia. Onneksi psyykkiseen työhyvinvointiin panostamalla voidaan tilannetta merkittävästi parantaa.
Henkisen hyvinvoinnin edistäminen lähtee johtamiskulttuurista ja esimiestyöstä. Avoin vuorovaikutus, luottamuksellinen ilmapiiri ja työntekijöiden arvostaminen ovat avainasemassa. Työkuormituksen seuraaminen ja tarvittaessa keventäminen estävät uupumista. Palautejärjestelmien kehittäminen motivoi työntekijöitä.
Myös itseohjautuvuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työssä vähentävät stressiä. Etätyö ja joustavat työajat helpottavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Tauotuksella ja liikunnalla on tärkeä merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille kiireisen työn vastapainona.
Panostamalla psyykkiseen työhyvinvointiin yritykset voivat parantaa tulostaan merkittävästi. Motivoituneet ja työhönsä sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia. Kun työuupumuksen riski pienenee, sairauspoissaolot vähenevät. Näin ollen psyykkiseen työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin.
Työhyvinvointi on jatkuva prosessi, ei kertaluontoinen projekti. Työntekijöiden kuormitusta ja jaksamista on seurattava säännöllisesti esimerkiksi kyselyin. Palautteen perusteella toimintatapoja on kehitettävä edelleen. Näin voidaan rakentaa työyhteisö, joka tukee henkistä hyvinvointia ja tuottokykyä.
Psyykkinen työhyvinvointi parantaa tuottavuutta ja työssä jaksamista
Työhyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi työelämässä. On selvää, että työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä se parantaa sekä tuottavuutta että työssä jaksamista. Työhyvinvointiin panostavat yritykset menestyvät kilpailijoitaan paremmin.
Stressi, uupumus ja työpahoinvointi ovat valitettavan yleisiä ongelmia nykypäivän työelämässä. Tutkimusten mukaan jopa 60% suomalaisista kärsii työuupumuksesta jossain vaiheessa uraansa. Työuupumus heikentää tuottavuutta merkittävästi ja aiheuttaa yrityksille suuria kustannuksia sairauspoissaolojen muodossa.
Onneksi työhyvinvointiin panostamalla voidaan ennaltaehkäistä uupumista ja parantaa työssä jaksamista. Esimerkiksi tauotus, liikunnan lisääminen työpäivään ja työergonomian parantaminen ovat helppoja keinoja, joilla voi vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Myös työilmapiirin ja esimiestyön kehittäminen sekä työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon ovat tärkeitä tekijöitä.
Erään tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin panostaneet yritykset kasvattivat tuottavuuttaan peräti 20-30%. Myös sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Työhyvinvointiin panostaminen maksaakin itsensä takaisin monin kerroin.
On siis selvää, että työhyvinvointi on kriittinen menestystekijä nykypäivän yrityksille. Siihen panostamalla voidaan parantaa sekä taloudellista tulosta että työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvoinnista on syytä tehdä jatkuvasti etenevä prosessi, johon sitoutuvat niin johto kuin työntekijätkin. Yhdessä voidaan luoda työpaikka, jossa on aidosti hyvä olla ja tehdä tulosta.
Lue myös: Bruttopalkka ja nettopalkka – opas duunarille ja yrittäjille
Tauotusta ja liikunnasta apua työpäivään
Työhyvinvointi on noussut yrityksissä entistä tärkeämmäksi teemaksi. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen parantaa tuottavuutta, työssä jaksamista ja työilmapiiriä. Onnistunut työhyvinvointitoiminta maksaa itsensä monin kerroin takaisin.
Työhyvinvointia voidaan edistää monin eri keinoin. Joustavat työajat auttavat työntekijöitä yhdistämään työn ja vapaa-ajan. Etätyömahdollisuudet antavat työntekijöille enemmän vaikutusvaltaa omaan työympäristöönsä. Taukotilat, hiljaiset työskentelytilat ja ulkoilumahdollisuudet tarjoavat virkistystä kiireiseen työpäivään.
Terveysohjelmat kannustavat hyviin elämäntapoihin tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia, terveellisiä välipaloja ja luentoja ravinnosta, unesta ja stressinhallinnasta. Hierontapalvelut ja jooga auttavat rentoutumaan. Tiimien yhteiset virkistyspäivät sekä yhteiset tapahtumat vähentävät yksinäisyyden tunnetta.
Esimiehillä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä. Esimiehen tulee keskustella alaisten kanssa säännöllisesti, neuvoa kuormituksen hallinnassa ja antaa palautetta. Kouluttamalla esimiehiä tunnistamaan mielenterveyden ongelmia, niihin voidaan puuttua ajoissa.
Psyykkinen työhyvinvointi ei saa olla kertaluontoinen tempaus, vaan jatkuva prosessi. Työntekijöiden tarpeita ja kuormitustasoa on hyvä kartoittaa säännöllisillä kyselyillä. Työaikoja, loma- ja sairauspoissaoloja koskevia käytäntöjä on tarkasteltava uupumuksen ehkäisemiseksi. Näin luodaan työpaikka, jossa aidosti viihdytään ja jaksetaan tehdä tulosta.
Työergonomian kuntoon saaminen toimistotyössä
Hyvä työergonomia on toimistotyön perusedellytys. Kun työpiste on mitoitettu oikein, se vähentää tapaturmia, rasitusvammoja ja sairauspoissaoloja. Ergonomisesti toimiva työympäristö parantaa työtehoa ja tuottavuutta huomattavasti. Siksi jokaisen toimistotyöntekijän hyvinvointi lähtee oikeanlaisesta työpisteestä.
Ergonomia kannattaa ottaa huomioon jo toimistokalusteita hankittaessa. Säädettävät pöydät ja tuolit mahdollistavat yksilöllisen säätämisen. Näyttö tulisi sijoittaa niin, että katseluetäisyys on noin 60-80cm. Silmien pitäisi olla samalla korkeudella näytön yläreunan kanssa. Ranteen tulisi olla suorana hiirtä käytettäessä.
Istuimen tulee tukea lannetta ja selkää. Jalkojen on hyvä ylettyä tukevasti lattiaan asti. Selkänojaa ja käsinojia kannattaa säätää niin, että hartiat ovat rennot. Hyvä tuoli tukee luonnollista ryhtiä istuttaessa. Tarvittaessa työtasoa voi nostaa sähköisesti sopivalle korkeudelle.
Liikunta on tärkeä osa toimistotyötä, jotta keho pysyy virkeänä. Venyttelyhetket kannattaa lisätä päivään säännöllisesti. Pienikin lihaskuntoharjoittelu toimistossa piristää. Taukojumppa auttaa huomattavasti, jos on istunut pitkään paikallaan. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Hyvä valaistus on työergonomian perusta. Liian himmeä tai häikäisevä valo rasittaa silmiä. Sopiva yleisvalaistuksen taso on noin 500 luksia. Työpisteessä kannattaa hyödyntää sekä yleis- että kohdevalaistusta tarpeen mukaan. Silmien lepohetket ovat tärkeitä näyttöpäätetyössä.
Oikeanlaisella työergonomialla on iso merkitys niin fyysiselle kuin henkisellekin hyvinvoinnille. Kun työpiste on mitoitettu oikein, se tukee jaksamista ja tuottavuutta. Ergonomiaan panostamalla voidaan ennaltaehkäistä monia työperäisiä vaivoja. Jokainen voi itse vaikuttaa oman työympäristönsä terveellisyyteen ja toimivuuteen.
Lue myös: Matkailu jälleen nousussa: Suomalaiset haikailevat lämpöä