PISA-tutkimus on osoittanut Suomen olevan kärkimaita koululaisten osaamisessa. Suomi on menestynyt erinomaisesti OECD:n PISA-tutkimuksissa, jotka vertailevat eri maiden 15-vuotiaiden oppilaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Vuodesta toiseen Suomi on pärjännyt PISA-vertailussa kärkisijoilla. Mistä Suomen koulutusjärjestelmän huippusuoritukset kumpuavat? Tässä artikkelissa tarkastelemme asiaa.
Miksi Suomi pärjää PISA-vertailussa?
Suomi on saavuttanut huippumenestystä OECD:n PISA-tutkimuksissa, jotka vertailevat 15-vuotiaiden oppilaiden osaamistasoa eri maissa. Suomalaisnuoret ovat olleet perinteisesti parhaimmistoa kaikilla PISA-tutkimuksen osa-alueilla eli lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Esimerkiksi vuoden 2018 PISA-tutkimus näyttää kuinka Suomi sijoittui neljänneksi parhaaksi maaksi lukutaidossa ja kuudenneksi matematiikassa 79 maan joukossa. Myös luonnontieteissä Suomi oli kuudes.Viimeisimmät tulokset vahvistivat Suomen aseman kärkimaana, vaikka pientä laskua edellisvuosista olikin havaittavissa.
Mistä Suomen koulutusjärjestelmän pitkäaikainen vahvuus PISA-tutkimuksissa kumpuaa? Asiantuntijat nostavat useita tekijöitä esiin.
”Korkeatasoinen opettajankoulutus ja oppimisen tasa-arvo ovat Suomen menestyksen kulmakiviä. Myös oppilaiden korkea motivaatio oppimiseen on tärkeä tekijä,” sanoo opetusneuvos Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Opettajankoulutuksen taso on Suomessa kansainvälisesti huippuluokkaa. Myös koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu Suomessa vahvemmin kuin useimmissa maissa. Lisäksi suomalaisnuoret ovat motivoituneita opiskelemaan ja kehittämään itseään. Nämä tekijät yhdessä selittävät pitkäaikaista menestystä.
Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat
Yksi keskeinen tekijä Suomen PISA-menestyksen takana on opettajien korkea koulutustaso ja ammattitaito. Suomessa luokanopettajan työhön vaaditaan yliopistotutkinto, johon sisältyy laajat opinnot kasvatustieteissä ja opetettavissa aineissa.
Myös opettajien jatko- ja täydennyskoulutus on Suomessa erittäin laadukasta. Vuonna 2021 perusopetuksen opettajista 89%:lla oli ylempi korkeakoulututkinto. Opettajat panostavat aktiivisesti ammattitaitonsa kehittämiseen.
Suomalaisopettajat ovat hyvin motivoituneita työhönsä, mikä näkyy opetuksen laadussa. Opettajan ammatti on edelleen arvostettu ja suosittu Suomessa, vaikka alan haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina.
”Ammattitaitoiset ja innostuneet opettajat osaavat kannustaa ja motivoida oppilaita sekä hyödyntää monipuolisia opetusmenetelmiä. Tämä heijastuu vahvasti myös PISA-tutkimusten tuloksissa,” sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Jouni Välijärvi.
Opettajankoulutuksen kehittäminen on jatkuvaa Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2016 käyttöön otettu opettajankoulutusfoorumi pyrkii varmistamaan koulutuksen laatua. Myös täydennyskoulutukseen panostetaan aktiivisesti.
Tasa-arvoinen ja yksilöllinen opetus
Toinen tärkeä tekijä Suomen PISA-menestyksen takana on perusopetuksen korkea tasa-arvo. Suomalainen koulujärjestelmä tarjoaa laadukasta opetusta jokaiselle oppilaalle tasavertaisesti, mikä luo vankan perustan osaamiselle.
Koulut eivät eriydy oppimistuloksiltaan yhtä voimakkaasti kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi vuonna 2018 tehdyssä PISA-tutkimuksessa todettiin, että Suomessa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat pienimpiä kaikista OECD-maista.
Myös oppilaiden yksilölliset tarpeet ja taustat pyritään ottamaan joustavasti huomioon opetuksessa. Tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon palveluja on tarjolla.
”Näin kaikki oppilaat saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla,” sanoo opetusneuvos Kauppinen.
Suomi panostaa myös maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen. Vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden PISA-tulokset ovat keskimäärin heikompia, heidän osaamisensa kehittyy nopeasti suomalaisessa koulussa. Tasa-arvo on tärkeä arvo Suomessa.
Lue myös: Korona itämisaika nopea – omikron variantti leviää
PISA-tutkimus osoittaa suomalaisnuorten korkean lukutaidon
Suomalaisnuoret ovat perinteisesti menestyneet erinomaisesti PISA-tutkimuksen lukutaidon osiossa. Taustalla on suomalaisten poikkeuksellisen korkea lukemisen taso ja motivaatio. Lukeminen on edelleen tärkeä harrastus lapsille ja nuorille.
”Hyvä lukutaito tukee oppimista kaikissa oppiaineissa. Suomi on perinteisesti ykkösmaa PISA-tutkimuksen lukutaidon osiossa,” professori Välijärvi muistuttaa.
Myös matematiikan ja luonnontieteiden soveltava osaaminen on ollut suomalaisnuorten vahvuus. PISA mittaa nimenomaan tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisua, ei ulkoa opettelua.
”Suomessa oppiminen perustuu paljolti itse tekemiseen ja tutkimiseen. Tämä valmentaa hyvin PISA-tehtävien ratkomiseen,” Välijärvi toteaa.
Suomalaisnuoria kannustetaan omakohtaiseen tiedon rakentamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Tämä kehittää syvällistä osaamista, ei vain pintapuolista muistamista. Siksi menestymme PISA-vertailussa, joka mittaa juuri ajattelun ja soveltamisen taitoja.
Haasteetkin tiedostettava
Vaikka Suomi on säilynyt PISA-tutkimusten kärkijoukossa, pientä laskua on havaittu viime vuosina. Erityisesti poikien matematiikan taidoissa ja tyttöjen lukutaidossa on tapahtunut heikkenemistä. Myös erot koulujen välillä ovat kasvaneet.
”Emme voi tuudittautua menestykseen, vaan meidän on jatkuvasti kehitettävä koulutustamme. On tärkeä ymmärtää mistä pienten notkahdusten juuret johtuvat,” opetusneuvos Kauppinen painottaa.
Opettajien jaksaminen ja oppilashuollon resurssit ovat avainasemassa, jotta Suomi säilyttää asemansa koulutuksen kärkimaana jatkossakin. Myös työelämätaitojen vahvistaminen on noussut esiin kehityskohteena.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee vahva usko koulutuksen ja sivistyksen merkitykseen. Kouluttautuminen nähdään avaimena hyvään elämään. Vanhemmat ja opettajat kannustavat lapsia ja nuoria oppimaan enemmän.
Korkeakoulutus on suomalaisnuorten suuri intohimo. Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneita on 25-34 -vuotiaista suomalaisista peräti 48%, kun OECD-maiden keskiarvo on 45%.
Myös asenne elinikäiseen oppimiseen on vahva. Tämä motivoi pitämään yllä osaamista läpi työuran. Koulutus nauttii laajaa arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lopuksi
Yhteenvetona voidaan todeta, että useat tekijät selittävät Suomen pitkäaikaista huipputasoa PISA-tutkimuksissa. Korkeatasoinen opettajankoulutus, tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet sekä oppilaiden korkea motivaatio ja laajat taidot ovat avainasemassa.
PISA-tutkimus osoittaa Suomen koulutusjärjestelmän vahvuudet ja kansainvälisen kärkitason vuodesta toiseen. Perusopetuksen laadukas perusta näkyy selvästi tuloksissa.
Suomi on onnistunut luomaan oppimisympäristön, joka saa lapset ja nuoret kehittymään täyteen potentiaaliinsa. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa tämän tasokkaan järjestelmän säilyminen myös tuleville sukupolville.
Lue myös: Kotimainen ruoka nousee trendiksi – Miksi lähiruoka puhuttaa?