Köyhyys Suomessa on monitahoinen ilmiö, joka vaikuttaa tuhansiin suomalaisiin. Vuonna 2021 Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli 700 000 suomalaista oli määritelty pienituloisiksi.
Tilanne on tuskin vuodesta 2021 parantunut lainkaan, sillä sen jälkeen korkea inflaatio ja korkotasot ovat iskeneet suomalaisten talouksiin. Trendi on sen sijaan osoittanut huonompaan suuntaan, eikä se ole muuttumassa hetkessä.
Lisäksi suomalaiset elävät tällä hetkellä yhä enemmän kädestä suuhun, jolloin kotitalouksilla ei ole mahdollista säästää rahaa pahan päivän varalle. Tässä mielessä yllättävät taloudelliset menot saattavat johtaa vakaviin ongelmiin suomalaisten keskuudessa.
Lue myös: Konkurssi yhä useamman yrityksen kohtalo – kasvua lokakuussa
Mitä on köyhyys Suomessa?
Mutta miten sitten köyhyys määritellään Suomessa? Määritelmä ei ole yksioikoinen ja sitä on vaikea tehdä, koska köyhyyden määritelmään vaikuttaa niin moni asia. Se on myös joltain osin hyvin suhteellinen asia ja muuttuu jatkuvasti sitä mukaan, kun yhteiskunta kehittyy.
Täten pienituloisuus on suhteellista, eikä kaikki pienituloiset välttämättä koe olevansa köyhiä, vaikka he tienasivat saman verran rahaa. Kehittyneissä maissa käytetään tätä suhteellista tapaa määritellä köyhyyttä, jolloin tarkastellaan alempien tuloluokkien suhdetta mediaaniin.
Absoluuttinen köyhyys on taas käytössä silloin, kun köyhyyttä tutkitaan kehitysmaissa. Eri mittarit soveltuvat näin erilaisiin yhteiskuntiin, mikä on hyvä ottaa huomioon.
Suomessa köyhyys on määritelty esimerkiksi Eurostatin määritelmän mukaisesti. Sen mukaan köyhyys rajana on pidetty sitä rajaa, jolloin yksilön tulot ovat 60 prosenttia yhteiskunnan mediaanitulosta.
Toinen tapa on käyttää OECD:n kehittämää mittaria, jossa pienituloisuuden rajaksi määritellään 50 prosenttia mediaanituloista. Tämä mittari on täten hieman tiukempi kuin Eurostatin.
Esimerkiksi yhden hengen talouden kohdalla pienituloisuuden raja oli vuonna 2021 noin 1 355 euroa kuukaudessa. Tässä kohdin täytyy kuitenkin painottaa, että kyseessä on vain suuntaa antavat mittari. Viime kädessä köyhyyden raja on lähes aina hyvin keinotekoinen, sillä pelkät numerot eivät kerro koko totuutta.
Köyhyys ei nimittäin rajoitu vain tulojen määrään, vaan sitä voidaan tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Se on samalla myös kyvyttömyyttä täyttää inhimillisiä perustarpeita. Nämä perustarpeet muuttuvat nopeastikin samalla, kun yhteiskunnassa tapahtuu kehitystä johonkin suuntaan.
Nykyään perustarpeiksi voidaan määritellä pääsy internetiin tai vaikkapa älypuhelimen omistaminen. Tietoyhteiskunnassa eläminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tyydyttääkseen perustarpeita yksilöllä tulee olla mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita.
Tämä tarve on tulossa jatkuvasti yhä tärkeämmäksi, koska palveluita digitalisoidaan kiihtyvään tahtiin. Samalla se on hyvä esimerkki siitä, miten köyhyyden määritelmä on hyvin dynaaminen.
Köyhyys Suomessa – kasvussa vai laskussa?
Köyhyys Suomessa on ollut kasvussa viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 lähes 900 000 ihmistä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 117 000 henkeä, joten köyhiä oli Suomessa yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
On tärkeää ottaa huomioon, että juuri tällä hetkellä monet yritykset ovat menossa konkurssiin ja työttömien määrä on kasvussa. Näin ollen tilanne on tuskin ainakaan parantunut vuosikymmenen ensimmäisistä vuosista.
Valitettavasti Tilastokeskuksella ei ole tarjota uudempia lukua köyhyyden kehittymisestä Suomesta. Niitä on kuitenkin luvassa jo lähiaikoina, jolloin luvassa on luotettavaa tietoa sen suhteen, mihin suuntaan köyhyys Suomessa on liikkumassa.
Kaiken kaikkiaan trendi vaikuttaa menevän siihen suuntaan, että äärimmäinen köyhyys on lisääntymässä hiljalleen. Toisaalta Suomessa on ainakin vielä hyvä sosiaaliturva, jolla voidaan auttaa myös niitä ihmisiä, jotka ovat pahassa syrjäytymiskierteessä.
Lue myös: Halvin pörssisähkö on nyt kallista – hinnat rajussa nousussa
Suomalaiset säästävät yhä vähemmän
Suomalaisten kulutustottumukset ovat herättäneet huolta paljon viime vuosina. Erityisenä huolenaiheena on ollut se, että nuorten taloudellinen tilanne on huonontunut. Monet suomalaiset nuoret käyttävät enemmän rahaa kuin ansaitsevat, jolloin velkaantumisaste on lähtenyt nousuun.
Esimerkiksi Intrum Oy:n tekemän raportin mukaan jopa 75 prosenttia kotitalouksista käyttää kuukausittain kaiken ansaitsemansa rahan tai elää yli varojensa. Toisin sanoen suomalaisista kotitalouksista kaksi kolmannesta elää palkkapäivästä toiseen siten, ettei säästöön jää rahaa lainkaan.
Huolestuttavaa on se, että samaan aikaan osa heistä myös käyttää rahaa kuukaudessa enemmän kuin heidän nettotulonsa antaisi myöden. Samaisen raportin mukaan jopa 22 prosenttia suomalaisista käyttää enemmän rahaa kuin mitä he tienaavat – keskimäärin 226 euroa kuukaudessa yli omien tulojen.
Jos tällaisessa tilanteessa tulee jokin taloudellinen takaisku, seuraukset voivat olla vakavat yksilön kannalta. Pahimmissa tapauksessa seurauksena on luottotietojen menetys, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Tilanteesta johtuen monilla suomalaisilla ei ole säästöjä yllättäviä menoja varten. Suomalaisista 31 prosenttia ei omaa minkäänlaista pesämunaa pahan päivän varalle. Toisaalta 75 prosenttia kotitalouksista omaa säästöjä, joilla tällaisia tilanteita voidaan kattaa.
Ongelmat ei sinänsä ole mitään uutta, vaan kehitys on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Korona aiheutti ja nopeutti tätä kehitystä, minkä jälkeen alkanut korkean inflaation aika vain pahensi tilannetta.