Koodaus on ollut pitkään taito, jota monet ovat pitäneet arvokkaana mutta toisaalta vaikeana hallita. Nyt sovelluskehitys on suuren murroksen kynnyksellä, mikäli on uskominen Amazon Web Servicesin (AWS) toimitusjohtaja Matt Garmania.
Hänen myötä yrityksen sisäisessä keskustelussa on pohdittu paljon sitä, mikä on generatiivisen tekoälyn rooli tulevaisuuden ohjelmoinnissa. Garman on ennustanut, että ohjelmointi sellaisena kuin olemme oppineet sen tuntemaan, voi olla pian historiaa.
Aiheesta ei ole sinänsä mitään uutta, sillä tekoälyn on arvioitu poistavan markkinoilta paljon erilaisia työpaikkoja. Lisäksi se tulee todennäköisesti muuttamaan hyvin monia eri työnkuvia, kuten koodausta.
Lue myös: Julkinen sektori velkaantuu – tulevaisuus huolettaa
Tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä – luovuus korostuu tulevaisuudessa
Garmanin mukaan itse koodin kirjoittamisen rooli vähenee merkittävästi tekoälyn kehittyessä paremmaksi. Tässä mielessä hän kehottaa jokaisen ohjelmistokehittäjän olemaan valppaana ja opettelemaan tekoälyyn perustuvia työkaluja.
Tämä saattaa kuulostaa pelottavalta monista koodaajista, mutta toisaalta Garman korosti AWS:n sisäisessä viestinnässä sitä, että kyseessä on samalla myös suuri mahdollisuus.
Matt Garmanin mukaan voi hyvinkin olla mahdollista, että seuraavien muutaman vuoden kuluttua suurin osa kehittäjistä ei enää kirjoita koodia perinteisessä mielessä. Sen sijaan työnkuva keskittyy enemmän suunnitteluun ja luovuuteen.
Tämän takia Garman uskoo vakaasti, että tulevaisuudessa ohjelmistokehittäjät keskittyvät enemmän asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja käyttötapausten määrittelyyn. Koodin kirjoittamisen merkitys työtunneissa tulee jatkuvasti vähenemään, kunhan tekoälyn ympärille pystytään kehittämään riittävän laadukkaita työkaluja ohjelmointia varten.
Juuri siksi sovelluskehittäjien tulee oppia uusia taitoja ja omaksua tämä uudenlainen ajattelutapa. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä koodaaminen vaatii muutoinkin jatkuvasti uusien taitojen ja teknologioiden haltuun ottamista.
Joka tapauksessa Garmanin mukaan todennäköisin skenaario on se, että tekoälyn rooli tulee olemaan hyvin keskeinen, kun kehittäjät siirtyvät pois itse koodin kirjoittamisesta kohti luovempaa ja strategisempaa työskentelyä.
Koodaus – katoaako tarve koodaamiseen kokonaan tekoälyn myötä?
Vaikka keskustelua tekoälyn vaikutuksesta sovelluskehitykseen liittyviin työpaikkoihin on ollut vilkasta viime aikoina, useimmat asiantuntijat eivät katso tekoälyä kovinkaan suureksi ongelmaksi tältä osin.
Myös Garman haluaa tehdä selväksi, että hänen näkemyksensä mukaan kehittäjät eivät tule kohtaamaan suuria irtisanomisia – sen sijaan heidän työnkuvansa vain tulee muuttaamaan.
Lisäksi hän näkee tekoälyn suurena mahdollisuutena ohjelmistokehittäjille. Esimerkiksi AWS:n sovelluskehittäjät tulevat oppimaan paljon uusia taitoja sekä omaksumaan uutta teknologiaa, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä työssään.
Tekoälyn ansiosta kehittäjät voivat saavuttaa enemmän vähemmällä vaivalla, joten heidän tuottavuutensa tulee nousemaan. Juuri tämä voi olla tulevaisuudessa se keskeinen taito tai ominaisuus, jota työnantajat hakevat koodaajissa.
Sen sijaan, että koodaajat kirjoittaisivat koodia, he keskittyvät enemmän laadukkaiden ja helppokäyttöisten käyttötapausten kehittämiseen.
Lue myös: Johtaminen huonoa Suomessa – tuliko suurena yllätyksenä?
Millä tavoin tekoäly tulee vaikuttamaan ohjelmistokehitykseen?
Koska tekoäly on tällä hetkellä niin kuuma puheenaihe teknologiamaailmassa, Matt Garman ei tietenkään ole yksin näkemyksensä kanssa.
Aiemmin tänä vuonna myös toinen teknologiajätin toimitusjohtaja Jensen Huang kertoi ajatuksiaan tekoälyyn ja koodaamiseen liittyen. Hänen mukaansa uudenlaiset tekoälypohjaiset ohjelmointityökalut tulevat alentamaan koodaamisen tarvittavaa aikaa ja vaivaa merkittävästi.
Näin kaikista tulee Huangin mukaan ohjelmoijia, jolloin erilaisia sovelluksia on mahdollista kehittää ilman, että osaa kovinkaan syvällisesti koodaamista. Lisäksi hän esittää, ettei generatiivinen tekoäly ainoastaan tee uusien sovellusten kehittämisestä helpompaa, vaan se myös parantaa olemassa olevia sovelluksia.
Tekoälyä voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi myös refaktoroimisessa eli koodin rakenteen uudelleen muokkaamisessa. Mikäli se onnistuu tekemään lähdekoodista helpommin luettavaa ja vähemmän altista virheille, tekoälystä olisi paljon apua myös vanhojen sovellusten ylläpitämisessä.
Samoin Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on puolestaan arvioinut, että tekoälyteknologian helpompi saatavuus luo maailmaan satoja miljoonia uusia kehittäjiä.
Osa asiantuntijoista on myös sitä mieltä, ettei kehittäjien määrä tulee tippumaan tulevaisuudessa, vaan heidän tarve tulee sitä vastoin vain kasvamaan.
Tässä mielessä on mielenkiintoista seurata, miten tekoälyn ja sovelluskehityksen suhde tulee kehittymään. Koodaus on ollut perinteisesti taito, joka on ollut vaikea oppia ja ammattilaiseksi tuleminen on vaatinut useiden vuosien työkokemusta ja harrastuneisuutta.
Tilanne tulee tekoälyn myös ainakin jollain tapaa muuttumaan. Yleinen konsensus on ainakin tällä hetkellä se, ettei generatiivinen tekoäly tule ainakaan lähitulevaisuudessa korvaamaan kehittäjiä. Sen sijaan se helpottaa ja nopeuttaa itse koodin kirjoittamista, mutta suuremmassa kuvassa lankoja pitää käsissään ihminen.