Tekoäly tulee tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan vaikuttamaan ensisijaisesti eliittiin ja tietotyöläisiin. Vähemmän koulutetuilla sen sijaan on tekoälyn esiinmarssissa enemmän voitettavaa.
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälyn tuomat muutokset tulevat koskettamaan laajasti Suomen työmarkkinoita. Tutkimuksen mukaan suurimmat innovaatiot, kuten ChatGPT, tulevat vaikutuksiltaan poikkeamaan merkittävästi aikaisemmista vastaavista teknologiamurroksista. Kokonaisvaikutuksia työmarkkinakenttään pidetään kuitenkin positiivisina, eikä laajaa ihmistyön korvautumista tai ammattiryhmien katoamista ole ainakaan vielä näköpiirissä.
Tekoälyn suurimmat vaikutukset ovat Etlan tutkimuksen mukaan nähtävissä työmarkkinoiden eliitin parissa. Tekoäly tulee todennäköisimmin näkymään koulutettujen, korkean tulotason ja sosioekonomisen aseman työläisten sekä ICT-sektorin parissa.
Tekoäly ja ChatGPT tuovat mukanaan muutoksia
Etlan tänään julkaisema muistio Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista toteaa uusien tekoälyjen vaikutuksen työmarkkinoilla poikkeavan reilusti aiemmista teknologiamurroksista. Muistiossa on toistettu suomalaisen aineiston avulla alun perin Amerikassa tehty tutkimus, joka tarkastelee eri ammattien altistumista uudenlaiselle tekoälylle. Kaikkien ulottuville viime aikoina saapuneella generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tutkimuksessa lähinnä ohjelmistokoodia sekä tekstiä tuottavia palveluita, jotka ovat välittömästi loppukäyttäjän hyödynnettävissä. Tunnetuin esimerkki tällaisista palveluista on kiistatta suureen suosioon noussut ChatGPT.
Muutos tulee vaikuttamaan Suomen työmarkkinoihin, mutta muistion mukaan tekoälyn vaikutuksille altistuminen sekä altistumisen taso tulee vaihtelemaan suuresti eri ammateissa. Korkea altistuminen generatiiviselle tekoälylle tulee koskemaan ainoastaan hyvin pientä osaa työntekijöistä. Ainoastaan parilla prosentilla työntekijöistä tekoälylle altistuu yli 80 prosenttia työtehtävistä. Edes puolien työtehtävien altistuminen tekoälylle koskee ainoastaan 19 prosenttia työntekijöistä. Sen sijaan 70 prosentilla työntekijöistä altistuminen koskee yli 20 prosenttia työtehtävistä.
Jopa hieman yllättävästi generatiivisen tekoälyn vaikutuksille altistuu muistion mukaan ensisijaisesti työmarkkinoiden eliitti. Vaikutuksille ovat alttiina Suomessa korkeasti koulutetut, korkean tulotason ja korkeamman ekonomisen aseman työläiset. Lisäksi muutokset tulevat kohdistumaan ICT-alalle sekä kaupunkien ydinkeskustoihin.
– Vaikka laaja kirjo ammatteja on merkittävien muutosten edessä, tässä teknologiamurroksessa ei pääsääntöisesti ole kyse ihmistyön korvautumisesta tai laajojen ammattiryhmien häviämisestä. On muistettava, että jonkinasteinen ihmistyön säästäminen on jatkossa jopa toivottavaa muun muassa ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi. Silti muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää ja suuressa osassa ammatteja on sopeutumistarpeita, kertoo Etlan työelämätutkimuksen vastaava toimitusjohtaja Antti Kauhanen.
Lue myös: ChatGPT Suomi – Suomen laajin GhatGPT opas 2023
Onko tekoäly tuottavuuskasvun moottori?
Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että työntekijät, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä työtehtävissään, ovat yleensä tuottavampia kuin ne, jotka eivät käytä tällaista teknologiaa. Tämä pätee monenlaisiin ammatillisiin tehtäviin, kuten kirjoittamiseen, asiakastukeen, liikkeenjohdon konsultointiin, lääkäreiden röntgenkuvien tulkintaan ja ohjelmakoodin laatimiseen.
Mielenkiintoista on, että ne työntekijät, joilla alun perin oli heikommat tuottavuuden edellytykset, hyötyvät eniten tekoälyn käytöstä. Usein tämä myös parantaa heidän työnsä laatua ja työtyytyväisyyttään.
Vaikka generatiivinen tekoäly on vasta kehittymässä, sillä on jo nyt havaittavissa merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan. Kuitenkaan tämän vaikutuksen laajuus ei vielä ole täysin selvä, kuten Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen huomauttaa.
– Emme vielä tiedä, miten tekoäly vaikuttaa kokonaistyöllisyyteen tai työn tuottavuuteen pitkällä aikavälillä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tekoäly voi vaikuttaa positiivisesti jopa palkkoihin, sillä keskitason työntekijät voivat uusien työkalujen avulla saavuttaa saman tason kuin aiemmin huiput. On myös mahdollista, että generatiivinen tekoäly voi olla tulevan tuottavuuskasvun moottorina, kertoo Rouvinen.
Lopulliset vaikutukset yhteiskunnassa riippuvat siitä, miten laajalti tekoälyä voidaan soveltaa tekoälyratkaisuja tarjoavien alojen ulkopuolell. Tutkijat korostavat, että suurin uhka Suomen työmarkkinoille ei ole ihmistyön korvaaminen tekoälyllä, vaan se, ettemme ole valmiita ja ennakoivia hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia.
Tämä julkaistu tutkimus on osa TT-säätiön tukemaa tutkimushanketta nimeltä “Tekoäly työelämässä – Miten se vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn?”, ja se jatkuu vuoteen 2024 asti.
Mikä on ChatGPT?
ChatGPT on edistynyt tekstinluontimalli, joka perustuu GPT-3.5-arkkitehtuuriin ja jonka on kehittänyt OpenAI. Se on suunniteltu vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin, tarjoamaan tietoa ja tuottamaan tekstiä sekä auttamaan käyttäjiä monenlaisissa tehtävissä. ChatGPT perustuu syvään oppimiseen ja suureen datamäärään, joka on kerätty internetistä.
Malli toimii niin, että sille esitetään kysymys tai annetaan tehtävä, ja se tuottaa sen perusteella järkeviä vastauksia tai tekstiä. ChatGPT:n vahvuutena on sen kyky ymmärtää kontekstia ja tuottaa tietoa laajalta kirjolta aihealueilta. Se voi toimia apuna tietojen etsimisessä, kielten opiskelussa, tekstien kirjoittamisessa, ohjeiden antamisessa ja paljon muussa.
ChatGPT:n sovellukset ovat moninaiset, ja se voi olla hyödyllinen niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Se auttaa ihmisiä saamaan nopeasti vastauksia kysymyksiinsä, luomaan laadukasta sisältöä, ja parantamaan tuottavuutta monissa eri tehtävissä.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että ChatGPT on rajoittunut sen opetuksen aineiston perusteella ja voi joskus tuottaa virheellisiä tai epäasiallisia vastauksia. Siksi sen käyttäjiä kehotetaan käyttämään harkintaa ja tarkistamaan sen tuottamaa tietoa luotettavista lähteistä.