Agile-projektinhallinta on joustava ja tehokas projektinhallintamenetelmä, joka korostaa tiivistä yhteistyötä, jatkuvaa palautetta ja nopeaa sopeutumista muutoksiin. Se sopii erityisesti projekteihin, joissa vaatimukset ovat epävarmoja tai muuttuvat nopeasti, sekä organisaatioille, jotka arvostavat innovaatiota ja jatkuvaa parantamista.
Kuitenkin Agile ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Jos projekti on hyvin määritelty, resurssit ovat rajalliset tai asiakkaalla ei ole aikaa osallistua jatkuvasti, perinteiset projektinhallintamenetelmät voivat olla parempi vaihtoehto.
Ennen päätöksentekoa on tärkeää arvioida huolellisesti projektin tarpeet, resurssit ja organisaation valmius, jotta voit valita parhaiten sopivan projektinhallintamenetelmän projektisi menestyksen varmistamiseksi.
Lue: Projektinhallinnan perusteet
Mikä on Agile-metodologia?
Agile on projektinhallintamenetelmä, joka on kehitetty joustavammaksi ja tehokkaammaksi tavaksi saada tuotteita markkinoille. Sana “agile” viittaa kykyyn liikkua nopeasti ja helposti. Tämän vuoksi Agile-menetelmä mahdollistaa projektitiimien sopeutumisen nopeammin ja helpommin verrattuna muihin projektimetodologioihin.
Agile-metodologian perusteet
Monissa nykyajan projekteissa on enemmän tuntemattomia tekijöitä kuin perinteinen projektinhallintamenetelmä voi asianmukaisesti käsitellä. Tämä epävarmuus tekee vaatimusten dokumentoinnista haasteellista ja muutoksiin sopeutumisesta vaikeaa.
Tämä opas selittää Agile-metodologian, mukaan lukien minkälaiset projektit hyötyvät Agile-lähestymistavasta ja miten se voidaan toteuttaa tehokkaasti.
Jos haluat sisällyttää Agile-metodologian projekteihisi, voit aloittaa Wriken valmiilla ja muokattavalla Agile-pohjalla.
Agile-metodologian neljä arvoa
Agile-metodologia on projektinhallinnan lähestymistapa, joka käyttää neljää arvoa ja 12 periaatetta projektien järjestämiseen.
Agilen neljä arvoa ovat:
- Yksilöt ja vuorovaikutus prosessien ja työkalujen sijaan
- Toimiva ohjelmisto kattavan dokumentaation sijaan
- Asiakasyhteistyö sopimusneuvottelun sijaan
- Muutoksiin vastaaminen suunnitelman noudattamisen sijaan
Agile-menetelmä toimii jatkuvina suunnittelun ja toteutuksen sprintteinä, mikä mahdollistaa suunnitelman, laajuuden ja suunnittelun jatkuvan sopeuttamisen ja kypsyttämisen koko projektin aikana.
Agile-projektit edellyttävät iteratiivista lähestymistapaa, joka tukee työskentelyn vähittäin kasvavaa, usein toistuvaa ja johdonmukaista toimittamista asiakkaalle. Tämä innovatiivinen lähestymistapa varmistaa, että projektitiimi voi toimittaa konkreettisia tuotteita säännöllisesti ilman viivästyksiä muutosten ja kehittyvien vaatimusten vuoksi.
Agile-metodologiaan sisältyy vahva asiakkaan osallistuminen, ja siihen kuuluu usein usein tapahtuvia edistymisen arvioita sekä projektitiimin että asiakkaan kanssa.
Agile-projektin voi toteuttaa useiden eri viitekehysten avulla. Joitakin suositummista vaihtoehdoista ovat:
- Scrum
- Kanban
- Extreme Programming (XP)
- DSDM (Dynamic Systems Development Method)
Agile-metodologian periaatteet selitetään tarkemmin tässä Agile-metodologian videossa, joka käsittelee periaatteita ydinperiaatteista Agile-viitekehyksiin.
12 Agile-periaatetta
Agile Software Development Manifesto määrittelee 12 Agile-periaatetta, joita kaikkien projektien tulisi noudattaa. Nämä ovat:
- Korkein prioriteettimme on tyydyttää asiakas varhaisella ja jatkuvalla arvokkaan ohjelmiston toimituksella. Agile-projektinhallinta korostaa, että asiakkaat tulisi saada projektin tuotokset tai iteroinnit säännöllisin väliajoin koko projektin elinkaaren ajan, eikä vain yksi tuotetoimitus lopussa.
- Vaatimukset muuttuvat, jopa kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Agile-prosessit hyödyntävät muutoksia asiakkaan kilpailuedun saavuttamiseksi. On havaittu, että perinteisen projektinhallinnan kanssa voi olla vaikea sopeutua viime hetken muutospyyntöihin. Tämä periaate varmistaa, että Agile-projektit voivat sopeutua mihin tahansa muutoksiin, oli aikataulu mikä tahansa, minimaalisella viiveellä.
- Toimita toimivia ratkaisuja usein, muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja mieluiten lyhyemmillä aikatauluilla. Agile-projektit käyttävät usein lyhyitä projektiaikatauluja, jotka mahdollistavat nopean kääntymisen työskentelykelpoisista tuotteista. Tiimit jakavat Agile-projektit yhden–neljän viikon mittaisiin sprintteihin tai projektiväleihin, joiden jokainen päättyy tuotteen toimitukseen.
- Liiketoiminnan edustajien ja kehittäjien on työskenneltävä yhdessä päivittäin koko projektin ajan. Tämä Agile-periaate toteaa, että säännöllinen kommunikaatio kaikkien sidosryhmien kanssa on ratkaisevaa projektin menestykselle. Yleensä tämä sisältää lyhyen päivittäisen kokouksen sekä projektitiimin että muiden avainhenkilöiden kanssa.
- Rakenna projektit motivoitujen yksilöiden ympärille. Anna heille ympäristö ja tuki, jonka he tarvitsevat, ja luota heihin saadaksesi työn tehtyä. Keskeinen käsite Agile-projektinhallintamenetelmässä on, että oikeat henkilöt on sijoitettava oikeille paikoille ja heille on annettava tarvittava autonomia tehtäviensä suorittamiseen. On tärkeää suunnitella projektitiimi kyvykkyyksien perusteella eikä työtehtävien tai nimikkeiden perusteella. Projektinjohtajan painopisteen tulisi olla tiimin motivoiminen ja tukeminen, ei mikromanageeraaminen.
- Tehokkain tapa välittää tietoa kehitystiimille ja sen sisällä on kasvokkainen keskustelu. Agile Manifesto korostaa kasvokkaisen viestinnän tärkeyttä aina kun se on mahdollista, koska kasvokkain tapahtuva kommunikaatio on tehokkaampaa kuin sähköposti tai puhelin. Jos tiimisi ei voi olla samalla paikkakunnalla, videokokoukset ovat vaihtoehto, joka voi silti tallentaa ei-sanallisten vihjeiden arvon.
- Toimiva ohjelmisto on keskeinen mittari edistymisestä. Agile-metodologia pyrkii tarjoamaan täydellisiä, toimivia tuotoksia. Tämä tavoite tulisi aina asettaa tärkeysjärjestykseen muiden vaatimusten, kuten projektidokumentaation, edelle. Muut mittarit, kuten kuluneet tunnit tai kulunut aika, eivät ole yhtä tärkeitä kuin toimivien tuotteiden toimittaminen.
- Agile-prosessit edistävät kestävää kehitystä. Sponsorit, kehittäjät ja käyttäjät pitäisi pystyä ylläpitämään tasainen tahti pysyvästi. Tämän periaatteen mukaan Agile-projekteilla tulisi olla tasainen tahti kussakin iteraatiokierroksessa tai sprintissä projektissa. Tämä hajoaminen tulisi poistaa tarve ylitöihin tai aikataulujen jyrkentämiseen, kun samalla edistetään työskentelykelpoisten tuotteiden säännöllistä tuottamista. Tämä pitäisi myös luoda toistettava sykli, jota tiimi voi jatkaa jatkuvasti tarpeen mukaan.
- Jatkuva huomio tekniseen erinomaisuuteen ja hyvään suunnitteluun parantaa ketteryyttä. Agile-projektin pääpaino tulisi olla tuotteen parantamisessa ja edistymisen saavuttamisessa jatkuvasti ajan myötä. Jokaisen iteraation tulisi aina parantaa edellistä, ja tiimin tulisi aina etsiä innovaatioita.
- Yksinkertaisuus – työn määrän maksimointi – on olennaista. Agile-projektin tavoitteena on tehdä juuri riittävästi saadakseen projekti valmiiksi ja täyttää pyydetyt määrittelyt. Kaikki lisäasiakirjat, vaiheet, prosessit tai työ, joka ei lisää arvoa asiakkaalle tai paranna projektin tuloksia, tulisi välttää tai poistaa.
- Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät itseorganisoituvista tiimeistä. Agile-projektinhallinta perustuu uskoon, että tarvitset motivoituneita, autonomisia ja taitavia tiimejä parhaiden tulosten ja tuotteiden toimittamiseksi. Tiimeille tulisi antaa valtuudet järjestäytyä ja rakentaa rakenteensa tarpeen mukaan. Heidän tulisi saada vapaus yhteistyöhön ja innovaatioon omasta näkemyksestään riippumatta, ilman liikaa valvontaa.
- Tiimi keskustelee kuinka tulla tehokkaammaksi säännöllisin väliajoin ja hienosäätää käyttäytymistään sen mukaisesti. Menestyvä, itseohjautuva tiimi vaatii vahvaa keskittymistä taitojensa ja prosessiensa edistämiseen kasvamisen ja parantumisen tukemiseksi. Tiimin tulisi säännöllisesti tarkastella suoritustaan ja tuloksiaan, mukaan lukien keskustelut parantamisesta eteenpäin siirryttäessä.
Agile-projektinhallinta – edut
Agile-projektinhallinta tarjoaa monia etuja, erityisesti seuraaville organisaatioille ja projektilajeille:
- Projektit, jotka kehittyvät tai joilla ei ole selkeää laajuutta ja vaatimuksia alussa
- Organisaatiot, jotka toimivat nopeasti muuttuvassa ympäristössä, kuten teknologia
- Organisaatiot, jotka tarvitsevat tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa ja muiden ulkoisten osapuolten kanssa koko projektin elinkaaren ajan
- Yritykset, jotka korostavat prosessin ja tuotteen parantamista ja etsivät jatkuvasti innovaatioita
- Projektit, joissa on paljon riippuvaisia tehtäviä, joissa tiimin on työskenneltävä tiiviisti ja viestittävä usein varmistaakseen menestyksen
- Yritykset, jotka tarvitsevat prototyypin ennen lopullisen projektin tuloksen rakentamista
- Projektit, jotka vaativat nopeaa palautetta sidosryhmiltä kustakin tuoteiteraatiosta ennen siirtymistä seuraavaan versioon tai luonnokseen
Viisi tärkeintä etua Agile-menetelmän käytössä
1. Jatkuva asiakasyhteys
Perinteisissä projektinhallintamenetelmissä projektitiimi oli yhteydessä asiakkaaseen vain projektin alussa ja lopussa. Jos asiakkaan vaatimuksia tai odotuksia ei otettu oikein huomioon alussa tai ne muuttuivat ajan myötä, projektitiimillä ei ollut tietoa asiasta ennen kuin oli liian myöhäistä. Agilessa yhteys asiakkaaseen jatkuu koko prosessin ajan, ja iteratiiviset toimitukset varmistavat, että tiimisi on oikeilla jäljillä ja lopputuote vastaa täsmälleen asiakkaan toivomuksia.
2. Sopeutumiskyky
Mitä jos asiakas kertoisi puolivälissä projektia, että he tarvitsevat muutoksen laajuuteen? Perinteistä projektinhallintatapaa käyttäen tätä ei voitu ottaa huomioon tai se olisi todennäköisesti vaatinut merkittäviä lisäyksiä sekä projektikustannuksiin että aikatauluun. Agile-metodologian avulla voit sisällyttää muutokset vähäisellä vaivalla, riippumatta siitä, kuinka pitkällä projektissa ollaan.
3. Nopeampi toimitus
Agile sisältää jatkuvan kehityksen lähestymistavan, joka varmistaa, että tiimisi toimittaa jatkuvasti työskentelykelpoisia tuotteita. Sen sijaan että odottaisit kuutta tai 12 kuukautta tai pidempään lopputuotteen valmistumista, asiakkaasi saa työskentelyversion tuotteesta paljon lyhyemmillä väliajoilla, yleensä joka toinen tai neljäs viikko.
4. Alhaisemmat riskit
Tiimisi kehittää tuotteen versioita säännöllisesti ja saa asiakaspalautetta varhain, mikä minimoikin projektin epäonnistumisen riskiä. Suuren projektin jakaminen iteraatioihin vähentää riskiä yksittäisen iteraation tai luonnoksen epäonnistumisesta. Pieniä ongelmia löydetään todennäköisemmin varhain ja niitä voidaan käsitellä nopeasti, kun taas suuret ongelmat voitaisiin löytää vasta lopullisessa testauksessa ennen lopullista toimitusta. Jos myöhemmin ilmenee ongelma tai projektin keskeyttäminen, olet sijoittanut vähemmän aikaa ja rahaa.
5. Jatkuva innovointi
Agile tukee yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista, jotka voivat johtaa innovaatioihin ja uusien tuotteiden ja ominaisuuksien kehittämiseen. Tiimien sijoittaminen saman katon alle ja päivittäisten kokousten pitäminen kannustaa ideoiden luomista. Agile tukee “ideoiden meritokratiaa”, jossa paras idea voittaa, riippumatta siitä, kenen idea se on. Projektitiimi, muut sidosryhmät ja asiakas voivat yhdessä määrittää toiminnallisuutta ja ominaisuuksia.
Milloin ei tule käyttää Agile-projektinhallintaa?
Vaikka Agilella on monia etuja, metodologia ei sovi jokaiseen projektiin tai organisaatioon. Mutta miten tiedät, milloin Agile-projektinhallinta ei ole se menetelmä, jota käyttää? Mitkä ovat Agile-metodologian edut ja haitat?
Neljä tilannetta, joissa Agile-menetelmä ei ole paras vaihtoehto
- Projektin lopputulos on vakaa ja hyvin ymmärretty
Agile on suunniteltu vähentämään muutoksen ja epävarmuuden kustannuksia projektissa jakamalla se iteratiivisiin projektinhallintavaiheisiin. Jos projekti on selvästi määritelty ja lopputulos on suhteellisen vakaa ja hyvin ymmärretty, perinteinen projektinhallintamenetelmä voi olla tehokkaampi vaihtoehto. - Käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset
Agile edellyttää tiivistä asiakas- ja tiimitoimintaa sekä jatkuvaa kommunikointia. Jos resurssit ovat rajalliset, esimerkiksi tiimillä on muita sitoumuksia tai asiakkaan aika on rajallinen, Agile voi olla haastavaa toteuttaa tehokkaasti. - Asiakkaalla ei ole aikaa osallistua jatkuvasti
Agile-metodologia vaatii tiivistä asiakasyhteistyötä ja jatkuvaa palautetta. Jos asiakkaalla ei ole aikaa tai mahdollisuutta osallistua projektin aikana, tai he ovat vaikeasti tavoitettavissa, perinteiset projektinhallintamenetelmät voivat olla parempi vaihtoehto. - Organisaation kulttuuri ja prosessit eivät sovellu Agileen
Agile-metodologia vaatii avointa viestintää, yhteistyötä ja nopeita päätöksiä. Jos organisaatiosi kulttuuri tai prosessit eivät tue näitä periaatteita, siirtyminen Agileen voi olla haastavaa ja vähemmän tehokasta.
Kun päätät, onko Agile-projektinhallinta oikea valinta projektillesi, harkitse tarkkaan projektin luonnetta, resurssien saatavuutta ja organisaatiosi valmiutta hyväksyä ja toteuttaa Agile-metodologia.
Agile-metodologian historia
Lähteistä riippuen Agile-metodologian alkuperä voidaan jäljittää 1990-luvulle, vuorteen 1975 tai jopa 1960-luvulle. Kuitenkin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Agile juurtui Agile Software Development Manifeston (Agile Manifesto) luomisen myötä.
Agile Manifesto julkaistiin alun perin helmikuussa 2001 luomaan uusi tapa hallita ohjelmistokehitystä. Ryhmä johtavia ohjelmistokehittäjiä kirjoitti manifeston Utahissa pidetyllä retriitillä, jossa he tapasivat keskustellakseen teollisuuden ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista.
Tämä ryhmä ymmärsi, että ohjelmistoteollisuus tarvitsi paremman ja nopeamman tavan saada tuotteita markkinoille. Heidän tavoitteenaan oli kehittää uusia menetelmiä tuotteen ja projektin muuttamiseksi siten, ettei se vaikuttaisi kustannuksiin tai viivästyttäisi tuotannon aikataulua.
Ohjelmistokehittäjät havaitsivat, että projektin jakaminen lyhyempiin iteraatioihin, työvaiheisiin, mahdollistaisi nopeamman kehityksen ja testauksen. Katselmuksia (joita kutsutaan sprintin retrospektiiveiksi) pidettäisiin jokaisen työvaiheen lopussa, ja muutokset voitaisiin tehdä ilman tarvetta odottaa lopputuotetta.
Alun perin Agile Manifesto laadittiin ratkaisuksi ohjelmistokehityksen hallintaan, mutta sittemmin Agile-metodologia on kasvanut kattamaan projekteja eri toimialoilla ja liiketoiminnissa.
Lue: Projektinhallinnan menetelmät
Agile-projektinhallinta – yhteenveto
Agile-projektinhallinta perustuu siis neljään arvoon ja 12 periaatteeseen, jotka painottavat asiakastyytyväisyyttä, toimivan ohjelmiston toimitusta, jatkuvaa yhteistyötä ja muutoksiin reagoimista.
Kyseessä on varsin joustava ja tehokas lähestymistapa, joka mahdollistaa nopean sopeutumisen muutoksiin ja tiiviin yhteistyön.Agile-toimii projektien sprintteinä, joiden aikana suunnitelmaa ja suunnittelua voidaan jatkuvasti parantaa. Iteratiivinen lähestymistapa tukee toimivien tuotteiden säännöllistä toimittamista ja asiakaspalautteen hyödyntämistä.
Agilessa on mukana korkea asiakasosallistumisen taso ja tiimillä onkin säännöllisiä tarkastuksia projektin etenemisestä.
Metodologiaa voidaan soveltaa eri viitekehyksissä, kuten Scrum, Kanban ja Extreme Programming. Agile-metodologian juuret ulottuvat vuoteen 2001, kun Agile Manifesto luotiin ratkaisuksi ohjelmistokehityksen haasteisiin. Manifesto sisältää 12 periaatetta, jotka korostavat asiakastyytyväisyyttä, muutosten hyväksymistä, toimivan ohjelmiston toimitusta ja itseorganisoituvia tiimejä.
Agile-menetelmällä on monia etuja, kuten jatkuva asiakasyhteys, sopeutumiskyky, nopeampi toimitus, alhaisempi projektiriski ja jatkuva innovointi. Kuitenkin Agile ei sovi jokaiseen tilanteeseen, erityisesti kun projektin tulos on vakaa ja organisaation kulttuuri ei tue jatkuvaa yhteistyötä. Vertaillessa Agilea ja Waterfallia, jälkimmäinen sopii paremmin selkeästi määriteltyihin projekteihin – jotka tosin nykyajan hektisessä ympäristössä alkavat käydä aina vain harvinaisemmiksi.