Mikä on älysopimus – tulevaisuuden tapa tehdä sopimuksia?

Mikä on älysopimus, ja miten sellaiset toimivat? Älysopimus on kaikessa yksinkertaisuudessaan digitaalinen versio kahden tai useamman osapuolen välisestä sopimuksesta, joka on luotu ja tallennettu lohkoketjuun. Näitä sopimuksia ei siis voi säilyttää piirongin laatikossa, vaan ne täytyy ohjelmoida tiettyyn älysopimukset hyväksyvään hajautettuun alustaan sen käyttämällä ohjelmointikielellä. Kun älysopimus on ohjelmoitu johonkin lohkoketjuun, se pysyy kyseisellä alustalla muttumattomana, eikä siihen pääse käsiksi ilman, että älysopimuksen luojat antavat luvan sen käyttöön.

Älysopimukset (eng. smart contract) ovat jo nykypäivänä käytössä monella eri alalla, mikä on jo todistanut niiden käyttöpotentiaalin useilla markkinoilla. Älysopimukset voivat parhaimmillaan esimerkiksi tehostaa yrityksen toimintoja, laskea kustannuksia, tuomalla sopimuksen tekijöille enemmän hallintaa ja vähentää huijausten riskiä. Mutta tottakai älysopimukseen liittyy myös miinuspuolia. Tämä opas käy läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää näistä digitaalisista sopimuksista aina älysopimuksen luomisesta alkaen niiden plussa- ja miinuspuoliin.

Mikä on älysopimus?

Moni on varmasti tähän mennessä ainakin kuullut niistä, mutta suurimmalle osalle on edelleen hieman epäselvää, että mikä on älysopimus. Olet tullut oikeaan paikkaan, sillä tässä oppaassa saat selville kaiken tietämisen arvoisen näistä uuden ajan sopimuksista. Aloitetaan perusasioista: älysopimus on ohjelma, joka on luotu ja tallennettu johonkin lohkoketjuun, eli hajautettuun tietokantaan tai verkkoon.

Koska ne on tallennettu lohkoketjuun, älysopimukset mahdollistavat paljon laajempia käyttötarkoituksia, kuin perinteiset sopimukset. Lisäksi ne ovat turvallisempia, kuin perinteiset sopimukset, sillä kenelläkään ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta nähdä, tai päästä käsiksi älysopimukseen ilman, että sen luojista joku antaa pääsyn kyseiseen sopimukseen.

Älysopimukseen voidaan tallentaa erilaisia transaktioita, joita sopimus sitten suorittaa automaattisesti. Huomaa kuitenkin, että kyseessä ei ole tekoälyyn verrattava entiteetti, joka voisi toimia itsenäisesti. Sen sijaan älysopimus suorittaa ainoastaan niitä toimintoja, jotka siihen on ohjelmoitu. Eli jos ohjelmointi on vajavaista, myös älysopimuksen toiminta jättää toivomisen varaa. Kaikki päätöksenteko älysopimuksen kohdalla on sen luojien käsissä, sopimus itse ei kykene tekemään päätöksiä.

Älä myöskään erehdy ajattelemaan älysopimusta samantyyppisenä työkaluna, kuin perinteiset sopimukset. Älysopimukset pystyvät paljon enempään! Älysopimukset ovat ohjelmakoodia, jotka suorittavat automaattisesti niihin ennalta määritettyjä komentoja, kun taas perinteiset sopimukset vain määrittelevät osapuolten sopimat asiat, mutta ei toteuta niitä.

Se, mikä saattaa yllättää monet, on se, että Nick Szabo esitteli älysopimusten konseptin maailmalle jo 90-luvun lopulla. Niiden vaatima teknologia ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä ajan tasalla, joten ensimmäiset älysopimukset päästiin luomaan vasta 15 vuotta myöhemmin, kun lohkoketjuteknologia oli kehittynyt tarpeeksi pitkälle. Ensimmäinen älysopimuksia tukenut alusta on Ethereumin lohkoketju, joka lanseerattiin vuonna 2015.

Ethereum on sittemmin inspiroinut monia muita lohkoketjuprojekteja liittymään sen vanaveteen, ja tänä päivänä markkinoilta löytyy jo useita älysopimuksia tukevia lohkoketjualustoja. Huomaa kuitenkin, että Bitcoin ei ole yksi niistä. Bitcoin on luotu vain ja ainoastaan fiat-valuutat haastavaksi maksuvaluutaksi ja arvokkaaksi omaisuudeksi, kun taas esimerkiksi Ethereumin lohkoketjun ohjelmointikieli mahdollistaa huomattavasti laaja-alaisemmat käyttötarkoitukset. Katsotaan seuraavaksi lista tämän hetken suosituimmista älysopimusalustoista.

Suosituimmat älysopimusalustat 2024

Miten älysopimus toimii?

Nyt kun ymmärrämme mikä on äysopimus teoriassa, on aika perehtyä siihen, miten näitä sopimuksia voi luoda ja käyttää. Kuten mainittu, älysopimusten luonti vaatii niiden ohjelmointia valitsemallesi älysopimusalustalle kyseisen alustan vaatimalla ohjelmointikielellä. Koska Ethereum on se aito ja alkuperäinen, mutta myös suosituin älysopimusalusta, käytämme sitä esimerkkinä. Prosessi on kuitenkin suhteellisen sama valitsemastasi alustasta huolimatta.

Ethereumin lohkoketjun käyttämä ohjelmointikieli tunnetaan nimellä Solidity, ja sen on kehittänyt Ethereumin lohkoketjun luomiseen osallistunut Gavin Wood. Ethereumin lohkoketju on alunperin suunniteltu nimenomaan älysopimusten ohjelmointiin, ja sen ohjelmointikieli on luotu vuonna 2014. Tässä on esimerkki siitä, miltä tämä Solidity-ohjelmointikieli näyttää älysopimuksen luonnissa:

Kun älysopimus ja siihen halutut tiedot on koodattu, se tulee kääntää Ethereum Virtual Machinen (EVM) ymmärtämään muotoon, eli bytecode-muotoon. Näin siksi, että Ethereumin lohkoketjun validaattorit, eli nodet voivat vahvistaa sen. Nodet ovat käytännössä yksittäisiä tietokoneita, joihin on tallennettu identtinen kopio EVM:stä, joka on virtuaalinen prosessori.

Nyt kun älysopimus on muutettu betycode-muotoon, se voidaan lähettää Ethereum-verkkoon transaktiona. Tässä transaktiossa kyseinen älysopimus on transaktion sisältämä data. Edellä mainitut validaattorit, eli nodet hyväksyvät transaktion, minkä jälkeen älysopimus tallennetaan Ethereumin lohkoketjuun, jossa se pysyy muuttumattomana, eli sen koodia ei voi enää tässä vaiheessa muuttaa. Vaikka älysopimus on lohkoketjussa julkinen, eli kaikkien nähtävillä, kukaan muu, kuin sen luojat, eivät voi koskea siihen.

Jos tallennettuun älysopimukseen halutaan tehdä muutoksia, tai siinä huomataan virheitä, sitä ei voi enää muuttaa, vaan tällöin on luotava kokonaan uusi älysopimus. Jos alkuperäiseen älysopimukseen on tallennettu varoja, ne tulee siirtää siitä pois ja uuteen älysopimukseen siinä vaiheessa, kun uutta älysopimusta ollaan luomassa.

Älysopimusten toiminta perustuu orakkeeleihin

Se, mikä on älysopimus on nyt selkeää sekä kuvainnollisesti, että käytännölliseltä puolelta. Mutta jotta ymmärtäisimme sen toimintalogiikan täysin, perehdytään vielä hieman tarkemmin aiemmin mainittuihin nodeihin, ja niiden toiminnan kuvaan. Ensinnäkin on hyvä muistaa, että kun älysopimus on luotu johonkin lohkoketjuun, sillä ei ole pääsyä kyseisen lohkoketjun ulkopuoliseen dataan.

Tämä ulkopuolinen data voi olla mitä tahansa, mutta tässä muutama yleisin esimerkki:

• Kryptovaluuttojen kurssidata
• Uutiset ja markkinatrendit
• Urheiluun ja peleihin liittyvä data
• Internet of Things -data
• VRF (Verifiable Random Function)

Jotta älysopimukset voisivat toimia edes hiukan joustavammin, tarvitaan oraakkeleita. Nämä oraakkelit ovat tietokoneita, jotka toimivat esimerkiksi Ethereumin lohkoketjussa olevan älysopimuksen ja ulkopuolisen datan välisenä siltana. Näin ollen älysopimus voi saada myös kyseisen lohkoketjun ulkopuolista tietoa, ei pelkästään Ethereumin verkossa olevaa dataa. Ulkopuoliseen dataan pääsy monipuolistaa älysopimusten käyttöpotentiaalia huomattavasti.

Esimerkiksi jos älysopimus on luotu palvelemaan jotakin finanssipalvelua, sen tärkein lohkoketjun ulkopuolinen datatarve olisi kryptovaluuttojen kursseihin liittyvä data. Tällä hetkellä tämä onkin sen ylivoimaisesti suosituin datasyöte, sillä iso osa parhaillaan käytössä olevista älysopimuksista palvelee hajautettua rahoitusta, eli DeFi:ä (eng. Decentralized Finance).

Aivan kuten sijoittamisenkin kohdalla, myös älysopimusten datasyötteiden kohdalla hajauttaminen kannattaa. Jos älysopimuksen toiminta perustuu vain yhdestä lähteestä tulevaan dataan, sen eheys voi kärsiä jos datassa on virheitä. Virheet saattavat johtua esimerkiksi siitä, että datan tarjoaja manipuloi syötteitä, mikä voi vaarantaa älysopimuksen toiminnan. Siksi kannattaa käyttää useampaa oraakkelia, kuin vain yhtä.

Esimerkiksi Chainlink on tällä saralla erinomainen esimerkki. Sen lohkoketju perustuu laajaan oraakkeliverkostoon, joka imuroi dataa useilta eri toimittajilta ja eri lähteistä. Nämä oraakkelit myös tarkistavat ja vahvistavat kaiken datan ennen, kuin sitä laitetaan eteenpäin. Kaikki manipuloitu tai väärä data hylätään. Chainlink hallitsee itse asiassa tällä hetkellä markkinoita oraakkelipalveluiden tarjoajana. Näitä palveluita käytetään esimerkiksi useissa DeFi-projekteissa, minkä vuoksi Chainlink on nykyään kriittinen osa kyseistä infrastruktuuria.

Älysopimus vs. Dapp

Kun puhutaan siitä, mikä on älysopimus, vastaan tulee hyvin nopeasti myös sana ‘dApp’. dApp tulee jälleen kerran englannin kielestä, Decentralized Application, mikä kääntyy suomeksi hajautetuiksi sovelluksiksi. Saatat kuulla monien puhuvan näistä kahdesta samana asiana, mutta nyt tiedät, että ne ovat kaksi eri asiaa. Kerromme miksi.

Hajautetut sovellukset, kuten nimestä voi päätellä, ovat applikaatioita, jotka ovat hajautetussa muodossa, eli niillä ei ole keskitettyä hallintoa, kuten jotakin Metan tyyppistä yritystä. Samoin kuin älysopimukset, dAppit luodaan lohkoketjuun, mikä takaa niiden hajautetun luonteen. Se, miten dAppit eroavat käytännössä perinteisistä sovelluksista on siinä, että niiden käyttö vaatii usein kryptovaluuttaa.

dAppeja voidaan käyttää esimerkiksi älysopimuksen kanssa kommunikointiin, tai sitten ne voivat tarjota ihan konkreettisen sovelluksen, kuten vaikka digitaalisen pelin. Näin ollen voidaan sanoa, että dApp on se osa koko yhtälöä, joka sisältää älysopimuksen. Eli dApp tarjoaa käyttöliittymän, jossa älysopimusta voi tarkastella ja käyttää. Yhteen hajautettuun sovellukseen voi sisällyttää useita älysopimuksia.

Mikä on älysopimus? – tärkeimmät ominaisuudet esittelyssä

Nyt sinulla pitäisi olla hyvin kokonaisvaltainen kuva älysopimuksen luonteesta ja käyttöpotentiaalista. Mutta missä on se niiden potentiaali syrjäyttää perinteiset sopimukset? Älysopimusten tärkeimpiin ominaisuuksiin, jotka erottavat ne perinteisistä sopimuksista voidaan lukea niiden muuttumattomuus, läpinäkyvyys ja niiden kyky suorittaa niihin määriteltyjä toimintoja automaattisesti.

Otetaan konkreettinen esimerkki siitä, miksi esimerkiksi muuttumattomuus on ominaisuutena niin tärkeä: lainan ottaminen. Kun teet lainasopimuksen pankin kanssa, pankilla on oikeus muuttaa sopimusta omin päin, esimerkiksi korkojen saralla. Älysopimusta taas ei voi muuttaa sen jälkeen, kun se on tallennettu lohkoketjuun. Näin ollen lainan ehdot pysyvät samana huolimatta siitä, mitä sopimuksen ulkopuolella tapahtuu.

Tästä johtuen älysopimukset ovat nousseet suureen suosioon varsinkin hajautetun rahoituksen, eli DeFi:n saralla. Eräs DeFi-palvelu, joka käyttää älysopimuksia lainapalveluiden tarjoamiseen, on suomalainen Aave-lainaprotokolla. Aaveen alustalle kuka tahansa voi tarjota kryptovaluuttaa lainattavaksi, tai ottaa lainaa. Ja kaikki tämä toimii älysopimusten kautta, joihin kaikki transaktiot tallentuvat automaattisesti. Näin ollen kaikki voivat nähdä ja varmistua siitä, että kaikki transaktiot toimivat juuri niinkuin niiden pitää.

Tämä on täydellinen esimerkki siitä, miten älysopimukset poistavat kokonaan kolmansien osapuolten, kuten pankkien tarpeen. Lainamarkkinoilla lainanottaja ja -antaja voivat sopia lainan ehdoista keskenään, ja varat siirtyvät suoraan heidän välillään ilman ketään, joka vetäisi välistä. Näin ollen älysopimusten käyttö pienentää kustannuksia huomattavasti, ja myös nopeuttaa prosessia, kun lainanottajan ei tarvitse käydä läpi erilaisia prosesseja, joissa määritellään, voiko hän saada lainaa vai ei.

Älysopimusten automaattisuus onkin niiden muuttumattomuuden lisäksi niiden tärkeimpiä ominaisuuksia. Älysopimuksen tekijät määrittelevät siihen sen käyttötarkoituksen erilaisten parametrien kautta, minkä jälkeen älysopimus toteuttaa siihen ohjelmoituja toimia automaattisesti ja aina identtisellä tavalla. Ihmisten väliintuloa tai erilaisia hyväksymisprosesseja ei tarvita, mikä poistaa inhimillisten virheiden tekemisen mahdollisuuden. Tietenkin älysopimuksen luontivaiheessa inhimillisiin virheisiin voi olla mahdollisuus, joten sopimuskoodi tulee aina tuplatarkistaa ennen sopimuksen tallentamista lohkoketjuun.

Mitä on älysopimus – esimerkkejä älysopimusten hyödyntämisestä

Kuten mainitsimme aiemmin, älysopimus voi mullistaa ja tehostaa useiden eri alojen toimintamalleja nykyisestä. Samalla ne voivat mahdollistaa kustannusten pienentämisen, sekä riskien, kuten inhimillisten virheiden todennäköisyyttä. Koska niiden hyödyt ovat ovat niin monipuoliset, älysopimuksia käytetään jo useilla eri aloilla.

Varsinkin finanssimaailmassa työskentelevien olisi hyvä ymmärtää, mikä on älysopimus, sillä niiden tarjoamat mahdollisuudet tällä alalla ovat valtavat. Älysopimusten tarjoamiin mahdollisuuksiin finanssialalla kuuluvat esimerkiksi lainojen automatisointi, lainaprosessien huomattava nopeuttaminen, sijoitusten ja vakuutusten automatisointi, jne. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että älysopimus voi sisältää tiettyjä ehtoja, joiden täyttyessä kyseinen älysopimus voi myöntää lainanhakijalle lainan automaattisesti.

Tämä tietenkin poistaa lainavirkailijoiden tarpeen, kun ei enää tarvita ihmistä tarkistamaan esimerkiksi lainanhakijan tuloja ja luottotietoja. Jos näihin liittyvät älysopimukseen kirjatut ehdot eivät jonkun hakijan kohdalla täyty, lainaa ei tipu. Näin säästyy aikaa, sekä tietenkin runsaasti kalliita resursseja. Lisäksi inhimillisten virheiden todennäköisyys poistuu.

Kaikki tämä edellä mainittu on jo huomattu erityisesti DeFi-sektorilla, jonka on arvioitu olevan jo yli 50 miljardin dollarin arvoinen toimiala. DeFi perustuu lohkoketjuteknologiaan, minkä vuoksi DeFi-protokollien toiminta perustuu suurelta osin nimenomaan älysopimuksiin. Nämä älysopimukset taas on rakennettu aiemmin esittelemiemme hajautettujen sovellusten, eli dAppien sisälle, joita voivat käyttää esimerkiksi sijoittajat.

Toinen älysopimukset ilolla vastaan ottanut sektori ovat NFT:t (Non-Fungible Tokens). Nämä ovat ei-vaihdettavia, ainutlaatuisia krypto-omaisuuksia, kuten taideteoksia tai digitaalisia tontteja, joita voidaan myydä ja ostaa lohkoketjuissa. Älysopimukset toimivat näissä prosesseissa esimerkiksi jonkin NFT:n omistajan läpinäkyvänä ja turvallisena varmistajana. Näin ollen NFT:t usein ovat älysopimuksia, joihin on määritelty jonkin digitaalisen omaisuuden arvo, ominaisuudet, säännöt ja ehdot esimerkiksi kryptovaluuttoihin liittyen.

Kiinteistökaupassa taas älysopimuksia voidaan käyttää siihen, että niihin tallennetaan eri kiinteistöjen tiedot ja omistajuus, kun joku ostaa kiinteistön. Kun sovittu hinta on maksettu älysopimukseen määriteltyyn lompakko-osoitteeseen, älysopimus tallentuu lohkoketjuun uuden omistajan tiedoin varusteltuna. Tämä poistaa jälleen prosessista kaikkien kalliiden kolmansien osapuolten tarpeen.

Ja mitä tulee listamme viimeiseen, mutta ei suinkaan vähäisimpään alaan, toimitusketjujen hallinta helpottuu ja tehostuu urakalla, kun käyttöön otetaan älysopimuksia ja lohkoketjuteknologiaa. Näiden kahden avulla voidaan hallita hyvinkin laajoja määriä toimitusdataa läpinäkyvästi ja helposti, mikä takaa monimutkaistenkin toimitusketjujen helpomman auditoinnin. Kaikki voi toimia esimerkiksi QR-koodien kautta, mikä poistaa piratismin vaaran ja tehostaa prosesseja ennennäkemättömällä tavalla.

Älysopimukset: Plussat ja Miinukset

Olemme tähän mennessä käyneet läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää siitä, mikä on älysopimus, miten sellaisen voi luoda, ja mihin kaikkeen niitä voi käyttää. Otetaan seuraavaksi kertauksena älysopimusten plussat ja miinukset, sillä mikään teknologia ei tietenkään ole koskaan täysin vesitiivis.

Miltä älysopimusten tulevaisuus näyttää?

Älysopimusten käyttöpotentiaali ja monipuolisuus on nyt varmasti tullut kaikille selväksi, joten voidaan uskoa, että niiden käyttö tulee laajenemaan ja vakiintumaan tulevaisuudessa. Kuinka pian tämä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa, jää vielä nähtäväksi.

Tässä on muutamia aloja, joiden odotetaan kasvavan ja nostavan älysopimusten käytön suosion aivan uusiin sfääreihin jo hyvinkin pian:

• Esineiden internet (IoT)
• Reaalimaailman omaisuuden, kuten kiinteistöjen tokenisointi
• NFT:t
• Rahoitualan digitalisaatio (DeFi)

Älysopimusten tarjoamat mahdollisuudet erityisesti maksuliikenteen automatisoinnissa ovat rajattomat. Mietitään vaikka itseohjautuvaa autoa, joka on yhteydessä verkkoon. Kun itseohjautuva auto toimii jonkin älysopimuksen mukaan, tämän älysopimuksen prosessin kautta kyseisen autoilijan ei tarvitse miettiä tietullien maksamista, sillä älysopimus hoitaa maksun kryptovaluutalla automaattisesti.

Se, kuinka nopeasti älysopimusteknologiaa aletaan soveltaa esimerkiksi yritystoiminnassa, on kuitenkin vielä kysymysmerkki. Voi olla, että yritysten johdossa tarvitaan sukupolvenvaihdos ja toinenkin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että älysopimusten käyttö tulee vain lisääntymään eri aloilla joka tapauksessa.

Yhteenveto – mikä on älysopimus?

Älysopimukset tulevat tehostamaan prosesseja useilla eri aloilla, sekä laskemaan kustannuksia ja inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Ne itse asiassa tekevät tätä jo useilla aloilla, kuten hajautetun rahoituksen (DeFi) saralla. Mutta kuten aina uuden teknologian kohdalla, myös alysopimusten käyttöön liittyy haasteita. Ehkä suurin niistä on se, että kun älysopimus on tallennettu, sitä ei voi enää muuttaa. Jos sopimuksen tietoja halutaan muuttaa, täytyy luoda kokonaan uusi älysopimus.

Lohkoketjuteknologiaa parannetaan ja kehitetään kuitenkin koko ajan, joten kuka tietää, ehkä lähitulevaisuudessa voimme nähdä älysopimuksia, joita voidaan muuttaa myöhemmin. Kaikesta huolimatta älysopimusten tällä hetkellä tarjoamia hyötyjä ei voida kieltää, minkä vuoksi niiden käytön suosion voidaan odottaa kasvavan jo lähitulevaisuudessa.

Usein kysytyt kysymykset