Lakko alkaa tällä viikolla todenteolla, kun arviolta noin sadalla työpaikalla eri puolilla Suomea aloitetaan lakkotoimet hallitusta vastaan. Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n ja eri ammattiliittojen ilmoittamat työtaistelut ovat käynnistyneet tänään tiistaina ja jatkuvat vähintään kolmen päivän ajan.
Kattava lakkoilu vastustaa hallituksen kaavailemia työelämän heikennyksiä. Samalla jotkut niistä ovat myös osa laajempaa protestia, jossa vastustetaan hallituksen esittämiä heikennyksiä sosiaaliturvaan ja työelämään.
Samalla nämä lakot saattavat olla esimakua siitä, mitä ensi vuoden alustaa tulee tapahtumaan. Monet ammattiliitot ovat uhkailleet laajoilla lakoilla, mikäli hallitus ei tee muutoksia tämänhetkisiin suunnitelmiinsa. Näillä näkyminen yleislakko ei ole tulossa, sillä osa toimialoista on jättäytynyt lakkojen ulkopuolelle.
SAK on väläytellyt ajatusta laajoista lakoista ensi vuoden helmikuussa, jos tilanteeseen ei tule muutosta. Ainakaan näillä näkymin neuvottelupöydässä ei ole nähty edistystä, vaan molemmat osapuolet ovat kaivautuneet poteroihinsa.
Lue myös: Energiatehokkuusdirektiivi kauhistutti – muutosta luvassa?
Mistä lakoissa on kysymys?
Hallituksen aikeet muun muassa lakko-oikeuden rajoittamiseen, ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamiseen palkattomaksi ja irtisanomisten helpottamiseen ovat kohdanneet voimakasta vastarintaa työntekijäpuolelta.
SAK ja muut ammattiliitot vaativat, että työmarkkinapolitiikka valmistellaan yhteistyössä ja tasapuolisesti työntekijöiden hyvinvointi huomioiden. Heidän mielestään hallitus on vain sanellut, mitä tullaan tekemään, eikä asioista ole käyty kunnollisia neuvotteluita.
Tällä viikolla työtaisteluihin osallistuvat ainakin Teollisuusliitto, Rakennusliitto, JHL, sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM. Työnseisaukset ovat pääsääntöisesti yhden vuorokauden mittaisia, joten pidemmiltä lakoilta vältytään ainakin toistaiseksi.
Työntekijöiden ja liittojen yhteinen rintama on muodostettu vastustamaan hallituksen suunnitelmia. Lakkoilijat haluavat lähettää hallitukselle viestin, jossa painotetaan sitä, että työntekijöiden oikeuksia ei saa riistää.
Hallitus on aiemmin vastannut laajaan lakon uhkaan siten, ettei se aio muuttaa mitään tämän hetken esityksistä. Samoin se on yhdessä työnantajan liittojen kanssa väittäneet lakkojen vain haittaavan Suomen yleistä taloudellista tilannetta ja työntekijöiden asemaa.
Lakko ja sen vaikutukset arkeen
Lakkoilu ei kosketa ainoastaan työpaikkoja vaan ulottaa vaikutuksensa koko yhteiskuntaan. Lakon piiriin kuuluu useita yrityksiä, jotka huolehtivat esimerkiksi pesula- ja ruokapalveluista sekä bussiliikenteestä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton eli JHL:n lakot vaikuttavat laajasti muun muassa liikuntapaikkojen, jäteasemien ja joukkoliikenteen toimintaan. Vastaavasti Palvelualojen ammattiliitto PAM:n lakot kohdistuvat useille työpaikoille Pohjois-Suomessa.
Lakkojen on kerrottu olevan enimmillään vuorokauden mittaisia, mutta niiden vaikutukset voivat olla paljon pidempiaikaisia.
Kansalaisten keskuudessa lakot ovat herättäneet huolta palvelujen saatavuudessa. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei lakolla ole suurta merkitystä yhteiskunnan perustoimintojen kannalta.
Vaikka työt pysähtyvät kymmenillä tehtailla ja työmailla eri puolilla maata, lakot eivät kuitenkaan koske sellaista työtä, joka on välttämätöntä esimerkiksi ihmishenkien turvaamiseksi. Lakko koskettaa laajasti eri toimialoja, mutta hätä- ja suojelutyö ja muut vastaavat on jätetty sen ulkopuolelle.
Lakkoviikon alkaminen on merkki kasvavasta jännitteestä työntekijöiden ja hallituksen välillä. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä epävarmaa, kuinka laajalle lakot tulevat vielä leviämään.
Lue myös: Sähkönkäyttö käy läpi muutosta – fossiiliset korvautumassa
Työnantajien näkökulma – lakko aiheuttaa vain haittaa
Työnantajapuoli on kuvaillut lakkoja vastuuttomiksi ja varoittanut Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Heidän mukaansa lakkoilu ei tilannetta auta, vaan sen seuraukset ovat juuri päinvastoin – mukaan lukien myös työntekijät.
Työmarkkinoiden uudistusten tarpeellisuus ja työllisyyden sekä kasvun vahvistaminen on työnantajien mukaan keskeisellä sijalle. Lakkotoimien on nähty olevan ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Jotta Suomen talous saataisiin kuntoon ja takaisin kasvu-uralle, välttämättömiä muutoksia työelämän pelisääntöihin on tehtävä.
Yleislakon mahdollisuus ensi vuoden alkupuolella
Lakot tuskin tulee jäämään tähän ja ei varsinkaan siinä tapauksessa, mikäli neuvottelut eivät johda myönteisiin lopputuloksiin molempien osapuolten näkökulmasta katsottuna. SAK ja sen jäsenliitot harkitsevat vielä voimakkaampia toimia jo lähitulevaisuudessa, jotka voisivat johtaa laajaan lakkoiluun helmikuussa.
Jotkut ovat väläytelleet jopa yleislakkoa, mutta näillä näkymin sellaista ei ole toteutumassa. Se johtuu siitä, etteivät kaikki alat ole lähdössä lakkoiluun mukaan. Näin lakko ei koske koko Suomen työmarkkinoita, vaan kohdistuu enemmänkin tietyille aloille.
Näin ollen tämä viikko on siis todennäköisesti vasta esimakua tulevista laajemmista toimista. Hallitus tai työnantajan liitot eivät ole vielä tulleet lainkaan työntekijäliittoja vastaan, joten tilanne on tällä hetkellä solmussa.
Lakkoilulla voi olla merkittävät vaikutukset siihen, miten Suomen työmarkkinat toimivat tulevaisuudessa. Samoin lakot ja keskustelut tulevat muokkaamaan yhteiskunnallista ilmapiiriä tavalla tai toisella.
Joka tapauksessa SAK:n ilmoitus “viimeisestä varoituksesta” on selkeä signaali hallitukselle, että taisteluita on varmasti luvassa, mikäli muutoksia ei tule. Tämä lakkojen aalto on selvä osoitus siitä, että työntekijäpuoli ei ole valmis hyväksymään hallituksen suunnitelmia ilman vastarintaa.