Kuluttajien luottamus taloutta kohtaan ei näytä kovinkaan hyvältä tällä hetkellä. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut kuluttajien luottamuksen suhteen paljastavat huolestuttavan suuntauksen.
Heidän julkaiseman aineiston mukaan lokakuussa kuluttajien luottamusindikaattori on laskenut -12,6:een. Tämä jatkaa jo pidempää laskusuuntaista trendiä, joka on ollut nähtävissä viime aikoina.
Myös työttömyyden pelko on lisääntynyt ja ihmiset ovat yhä pessimistisempiä niin omasta taloudestaan kuin Suomen taloudesta yleisemminkin. Tilanne ei varmasti tule kovinkaan suurena yllätyksenä kenellekään, sillä taloudellinen tilanne on hankala ympäri maailman.
Mitä sitten kuluttajien luottamuksen lasku tarkoittaa käytännössä? Sillä on suora vaikutus kulutukseen ja sitä kautta taloudelliseen toimeliaisuuteen. Kun kuluttajat käyttävät vähemmän rahaa tuotteisiin tai palveluihin, yritykset tienaavat vähemmän rahaa ja negatiivinen kehä on valmis.
Joidenkin arvioiden mukaan Suomi tippuisi pitkäänkin taantumaan, mutta tämä jäänee näillä näkyminen vielä arvioksi. Joka tapauksessa parempia taloudellisia aikoja saamme todennäköisesti odottaa vähintään pari vuotta – ellei jopa vielä paljon kauemmin.
Lue myös: Tekoäly saapuu – vaikutusta eliittiin ja tietotyöläisiin
Kuluttajien luottamus – nykytila heikossa hapessa
Kuluttajien luottamusindikaattorin lokakuun lukema on laskenut -12,6. Tilanne on siinä mielessä huolestuttava, että pidemmän ajan keskiarvo on taas -2,3. Toisin sanoen suomalaisten arviot oman talouden nykytilasta ja tulevaisuudesta ovat heikolla tasolla.
Huolestuttavaa tässä kaikessa on vieläpä se, että odotukset omasta taloudellisesta tilanteesta ovat heikentyneet entisestään verrattuna aikaisempaan. Tällä hetkellä suomalaiset pitävät nykyhetkeä erittäin huonona ajankohtana varsinkin suurempien hankintojen suhteen.
Tämä näkyy osaltaan siinä, että rakennusalalla on nähty paljon konkursseja ja uudistuotanto on vähentynyt erittäin voimakkaasti. Asuntomarkkinoillakin on hiljaista, mikä on laskenut asuntojen hintaan ympäri maan.
Suomessa kuluttajien luottamus vaihtelee suuresti alueittain ja väestöryhmittäin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla luottamus on suhteellisen vahvaa, sillä onhan alue suurin talousalue Suomessa. Laajat työmarkkinat helpottavat tilannetta huomattavasti.
Verrattuna Itä-Suomeen tilanne on täysin erilainen. Siellä luottamus talouden tilanteeseen on heikkoa. Tällaiset erot heijastavat tietysti sitä, että taloudellinen tilanne on alueellisesti hyvin epätasainen Suomessa.
Tilanteessa ei ole sinänsä mitään uutta, sillä suomalaiset ovat olleet pessimistiä oman taloudellisen tilanteen suhteen jo pidemmän aikaa. Lisäksi Tilastokeskuksen tutkimuksessa tulee ilmi, ettei näkymät ole paranemassa seuraavan vuoden aikana.
Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että kuluttajien näkemykset Suomen taloudesta seuraavan 12 kuukauden aikana ovat olleet johdonmukaisesti negatiivisempia kuin näkemykset omasta taloudesta. Se kertoo siitä, että vaikka kuluttajat ovat huolissaan omasta taloudestaan, he ovat vielä huolestuneempia koko maan talouden tilasta.
Työttömyyden pelko kasvaa
Työttömyyden uhan koettiin kasvaneen lokakuussa. Jopa 60 prosenttia kuluttajista näkee, että työttömyys tulee lisääntymään seuraavan vuoden aikana. Varsinkin työssä käyvien ihmisten pelko työpaikkansa menettämisestä on kasvanut.
Työttömyyden tai lomautuksen uhan koki kasvaneen jopa 23 prosenttia niistä ihmisistä, jotka olivat työelämässä kyselyn aikana. Pelko työttömyydestä johtaa tietysti siihen, että taloudellinen epävarmuus kasvaa ja sitä kautta kulutus laskee. Suomalaiset vähentävät tällä hetkellä kulutusta ja valmistautuvat heikkoihin aikoihin.
Kulutuksen väheneminen on tällöin merkittävä ongelma jo muutoinkin hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Se lisää epävarmuustekijöitä yhä edelleen, mikä taas vähentää kulutusta. Tällainen negatiivinen kierre on tietysti ymmärrettävää kuluttajien näkökulmasta, mutta yhteiskunnan tasolla se lisää työttömyyttä entisestään.
Tätäkään kehitystä tuskin saadaan heti katki, sillä kuluttajien arviot inflaatiosta pysyivät korkeina lokakuussa. Suurin osa suomalaisista siis odottaa hintojen nousun jatkuvan yhä edelleen, mikä ei herätä luottamusta tulevaisuuden suhteen.
Samoin mahdollisuudet säästämiseen ovat vähentyneet, sillä suomalaisilla on yhä vähemmän rahaa käytettävissä. Samoin lainanotto nähdään riskinä korkeiden korkojen takia. Kuluttajat ovat yhä haavoittuvaisempia taloudellisesti, eikä tilanteen heilahtelut auta muuttamaan kehityskulkua.
Lue myös: Helsingin pörssi laskussa tällä viikolla – alavire jatkuu
Kuluttajien luottamus tulevaisuudessa – milloin käänne parempaan?
Kuluttajien luottamuksen lasku ja työttömyyden pelko ovat todellisia merkkejä talouden epävarmuudesta. Tällaisina aikoina olisi ensiarvoisen tärkeää, että sekä yksityiset toimijat että julkinen sektori tekevät kaikkensa talouden vakauttamiseksi.
Ennen kaikkea olisi tärkeää turvata työpaikkoja, ettei työttömyys pääsisi kasvamaan nopeasti. Työpaikkojen pysyvyydellä saadaan kuluttajien luottamus palautettua ja tulevaisuuden näkymät valoisammiksi.
Suomessa tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä, sillä osa asiantuntijoista arvelee Suomen tippuvan taantumaan. Esimerkiksi yrittäjien luottamus erityisesti rakennus- ja palvelualoilla on erittäin alhaalla.
Tämän lisäksi on syytä tietää, että Suomen talouden päätoimialoilla luottamus on heikompaa kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Yrittäjillä on näin ollen melko vaikeat ajat, eikä helposti ole nähtävissä hetkeen.
Suomen taloudellinen tilanne on haastava, mutta ei tietystikään toivoton. Positiivista on esimerkiksi se, että Euroopan keskuspankki ei nostanut ohjauskorkojaan tämän vuoden osalta. Toisaalta se ei myöskään lähtenyt tiputtamaan niitä, joten korkea korkotaso jatkuu todennäköisesti vielä seuraavaan kesään asti.
Samaan aikaan pahin inflaatio on ilmeisesti ohitse, joten ensi vuonna tilanne voi olla jo paljon parempi. Näillä näkymin inflaatio palautunee tavalliselle tasolleen ja samalla korot lähtevät laskuun. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, ettei Lähi-idän konflikti lähde laajenemaan.