Käyttötilin korko on yhä useammalla pankilla tarjolla, ja pankkien korkokisa on alkanut nyt toden teolla, arvioi Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Timo Rothovius, Taloussanomille.
– Ja hyvä niin. Toivottavasti kilpailu edelleen kiristyy, jotta korot nousevat lähemmäksi markkinakorkoja, Rothovius toteaa lehdelle.
Pankeissa käyttötilin korko 0n pitkään ollut lähellä nollaa, mutta viime aikoina on tapahtunut muutos. Euroopan keskuspankin (EKP) tekemien koronnostojen seurauksena monet pankit ovat alkaneet nostaa korkojaan. Aluksi keskittyen määräaikaisiin talletustileihin, mutta hiljattain useat ovat ilmoittaneet tarjoavansa korkoa myös jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuille käyttötileilleen. Tämä on ollut harvinaista herkkua säästäjille vuosien ajan.
Pankkien korkokisa: Kuka tarjoaa eniten?
Pankkien kilpaillessa säästäjien suosiosta yksi keskeinen käsite on “prime-korko”. Prime-korko on pankin peruskorko, johon lisätään pankin marginaali. Tämä yhdistelmä muodostaa käyttötilin koron. Kun prime-korko nousee, myös käyttötilin korko nousee, edellyttäen, että pankin marginaali pysyy samana.
Kun Handelsbanken ensin nosti prime-korkonsa 2,7 prosentista 3,5 prosenttiin ja pankin marginaali oli 3 prosenttia, käyttötilin korko nousi nollasta 0,5 prosenttiin. S-pankki seurasi perässä ja nosti prime-korkoaan 2,3 prosenttiin, jonka myötä käyttötilin korko nousi 0,3 prosenttiin.
Tämä pankkien välinen korkokilpailu on ilahduttanut säästäjiä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Käyttötilin korko: Kuinka se vaikuttaa sinuun?
Käyttötilin korko on se prosenttimäärä, jonka pankki maksaa sinulle rahoista, jotka pidät käyttötililläsi. Se on pieni osuus siitä, mitä pankki saa rahojasi käyttäessään ja lainatessaan muille. Käyttötilin korko on perinteisesti ollut hyvin matala, joten monille se ei ole ollut merkittävä tekijä pankin valinnassa.
Nyt, kun pankit ovat alkaneet tarjota korkeampia käyttötilin korkoja, se voi kuitenkin vaikuttaa sinuun. Ensinnäkin, se tarkoittaa, että rahat, joita pidät käyttötililläsi, alkavat kasvaa hieman nopeammin kuin aiemmin. Tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto säästäjille, jotka haluavat pitää rahansa helposti saatavilla, mutta silti ansaita hieman korkoa.
Toiseksi, se voi olla houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät halua ottaa suuria riskejä sijoittamisessa. Käyttötilin korko on turvallisempi vaihtoehto kuin osakkeet tai muut sijoitusmuodot, koska se ei ole altis markkinoiden heilahteluille.
Kolmanneksi, korkeammat käyttötilin korot voivat olla houkuttelevia niille, jotka käyttävät käyttötiliään sekä säästämiseen että päivittäisiin menoihin. Se tarkoittaa, että saat hieman lisää rahaa joka kuukausi, kun pidät rahasi samalla tilillä, jolta maksat laskusi ja teet päivittäiset ostoksesi.
Parhaat käyttötilien korot
Pankki | Korkoprosentti | Lisätietoa |
Handelsbanken | 0,5 | Korko perustuu pankin prime-korkoon, josta on vähennetty 3 prosentin marginaali |
S-pankki | 0,3 | Korko perustuu pankin prime-korkoon, josta on vähennetty 2 prosentin marginaali |
Nordea | 0,25 | Lokakuun alusta |
OP | 0,25 | Marraskuun alusta pankin asiakasomistajien tileille |
Danske Bank | 0,25 | Marraskuun alusta, mutta ei yli 10 000 euron talletuksille. |
Kuten mainitsimme aiemmin, tiettyjen suomalaisten pankkien tarjonnassa käyttötilin korko on tehnyt paluun. Nordea aloittaa lokakuun alusta tarjoamalla 0,25 prosentin korkoa käyttötileille. OP ja Danske Bank aikovat myös maksaa korkoa käyttötileille, mutta vasta marraskuusta lähtien.
On kuitenkin huomattava, että Danske Bankin käyttötilin korko rajoittuu niin, ettei sitä makseta yli 10 000 euron talletuksille. Pankki perustelee tätä sillä, että se haluaa kannustaa asiakkaitaan siirtämään ylimääräiset varat pois käyttötililtä parempituottoisille tileille. Tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto niille, jotka haluavat ansaita enemmän korkoa säästöilleen.
Vaikka käyttötilin korko on monella pankilla noussut, on tärkeää muistaa, että ne ovat edelleen suhteellisen matalia verrattuna muihin sijoitusvaihtoehtoihin. Esimerkiksi määräaikaistalletuksille maksetaan yleensä huomattavasti korkeampaa korkoa kuin käyttötilille. Erik Rothovius, rahoitusasiantuntija, muistuttaa, että vaikka suunta on oikea, käyttötiliä ei edelleenkään kannata ajatella ensisijaisena sijoituskohteena.
Euribor vielä kaukana talletuskoroista
Euroopan keskuspankki EKP nosti äskettäin ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä herätti kysymyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan korkojen suhteen. EKP ilmoitti myös, että koronnostoihin saattaa nyt tulla tauko, ja markkinoilla odotetaankin, että korkein korkotaso on nyt käsillä.
Vaikka talletuskorotkin ovat nousseet, ne ovat edelleen kaukana markkinakorkojen tasosta. Esimerkiksi yli 12 kuukauden euribor-korko on noussut yli neljään prosenttiin.
Erik Rothovius painottaa Taloussanomissa, että pankkien välinen kilpailu tulee määrittämään sen, kuinka korkealle tilien korot vielä nousevat. Kilpailu voi lisätä painetta pankkeihin tarjota houkuttelevampia korkoja, mikä voi olla säästäjille hyväksi. Käyttötilin korko voi siis vielä nousta, mutta ne tuskin saavuttavat yhtä korkeita tasoja kuin esimerkiksi määräaikaistalletusten korot.
Säästäminen ja korko-odotukset: Mitä tehdä?
Joten, mitä sinun pitäisi tehdä säästöillesi näissä korkojen nousun aikoina? Ensinnäkin, harkitse tarkasti omia taloudellisia tarpeitasi ja tavoitteitasi. Jos tarvitset rahaa nopeasti ja säästät päivittäisiin menoihin, korkeamman käyttötilikoron tarjoava pankki voi olla hyvä valinta. Toisaalta, jos sinulla on ylimääräisiä varoja, joille ei ole akuuttia tarvetta, saatat harkita muita sijoitusvaihtoehtoja.
Määräaikaistalletukset voivat tarjota korkeampaa korkoa, mutta ne edellyttävät sitoutumista tiettyyn aikaan, jolloin et voi nostaa rahojasi ilman seuraamuksia. Osakkeet ja muut sijoitusvälineet voivat tarjota mahdollisuuden suurempaan tuottoon, mutta ne liittyvät myös suurempaan riskiin.
Lue myös: Näin suomalaisten verotusmuuttuu
Parhaat korot säästötileille Suomessa
PANKKI | PVM | KORKO (%) |
Aktia | 20.9.2023 | 0,00 |
Alisa Pankki | 20.9.2023 | 3,30 |
Bank Norwegian | 20.9.2023 | 3,35 |
Bigbank | 20.9.2023 | 3,40 |
Danske Bank | 21.9.2023 | 0,00 – 3,27 |
Handelsbanken | 20.9.2023 | 2,50 |
Hypo | 20.9.2023 | 1,70 |
Instabank | 21.9.2023 | 1,86 |
Nooa Säästöpankki | 21.9.2023 | 0,50 – 1,00 |
Norion Bank | 20.9.2023 | 3,05 – 3,05 |
POP-Pankki | 20.9.2023 | 0,01 |
S-Pankki | 18.9.2023 | 0,30 – 2,05 |
Svea Bank | 13.9.2023 | 3,25 |
TF Bank | 21.9.2023 | 3,50 |
Lähde: Kauppalehti