12 kuukauden euriborkorko nousi tiistaina ennätyslukemiin. Nousun jälkeen on euriborkorko tänään jo yli 4,2 prosentin rajan, kertoo Kauppalehti. Perjantaina euriborkorko oli vielä 4,169. Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen huomauttaa, että tämä on korkein taso kuluvana vuonna, ja viimeksi euriborkorko oli näin korkea marraskuussa 2008.
Timo Hirvonen toteaa, että nousu johtui Euroopan keskuspankin (EKP) torstain kokouksen jälkimainingeista, vaikka EKP oli ilmoittanut, ettei ohjauskorkoja enää nosteta.
– 12 kuukauden euriborkorko nousi tänään kuluvan vuoden korkeimmalle tasolle. Euriborkorko on noussut EKP:n torstain kokouksen jälkilöylyjen johdosta, vaikka EKP viesti keskuspankkikielellä ettei ohjauskorkoja enää nosteta, Hirvonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
EKP nosti tärkeintä ohjauskorkoaan eli talletuskorkoa 25 korkopisteellä 4,0 prosenttiin viime torstaina. EKP totesi päätöksessään, että ohjauskorot ovat saavuttaneet tason, joka auttaa inflaation palaamisessa tavoitteen mukaiseksi, jos ne pysyvät tasollaan riittävän pitkään.
Euribor ylitti 4,2 prosentin rajan tiistaina. Euribor tänään jatkaa samalla mallilla. Tämä on herättänyt huolen siitä, että korkojen nousu ei ehkä olekaan vielä taittunut, vaikka niin oli aiemmin odotettu. Pääjohtaja Christine Lagarde EKP:stä painotti, että tuleva talousdata määrää, jatketaanko korkojen nostoa vai pysytäänkö nykyisellä tasolla pidempään.
Lue myös: Käyttötilin korko on yhä useammalla pankilla tarjolla
12 kuukauden euribor-ennuste ohuen optimistinen
OP:n talousasiantuntijat katsovat, että asuntolainojen viitekorot, kuten 12 kk euribor-ennuste,
eivät tällä hetkellä näytä nousevan sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankki (EKP) lopetti koronnostot neljään prosenttiin ainakin toistaiseksi. Asiasta uutisoi uutissivusto Uusi Suomi.
EKP nosti viime viikolla ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä, ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi, että ohjauskorot ovat nyt tasolla, joka auttaa inflaation palautumisessa tavoitteen mukaisesti kohtuullisen ajan kuluessa, mikäli ne pysyvät nykyisellä tasolla riittävän pitkään.
OP:n ekonomistit korostavat, että inflaatio näyttää vahvalta, joten korkojen laskemista ei todennäköisesti tapahdu nopeasti. Pitkällä aikavälillä he ennustavat 12 kuukauden euriborkorkojen asettuvan 2–3 prosentin välille.
Asuntojen hintojen osalta OP:n ekonomistit ennakoivat maltillista nousua ensi vuoden loppupuolelle asti. Koko ensi vuoden hintakehityksen odotetaan jäävän lähelle nollaa, kun taas vuoteen 2025 mennessä ennustetaan 2,5 prosentin nousua.
Tänä vuonna asuntojen hinnat ennustetaan laskevan pääkaupunkiseudulla 6–8 prosenttia ja muualla Suomessa keskimäärin 4–6 prosenttia. Suurissa kaupungeissa hinnat laskevat hieman enemmän kuin muualla maassa.
Rakentamisen osalta näkymät eivät näytä lupaavilta, sillä aloitetut rakennushankkeet ja myönnetyt rakennusluvat ovat vähentyneet. Uudiskohteiden kysyntä on heikkoa, ja viime vuonna rakennuskustannukset nousivat. OP:n ekonomistien mukaan tämä viittaa siihen, että ensi vuonna valmistuu vähemmän uusia asuntoja kuin aiemmin.
Asuinrakentamisen investointien odotetaan laskevan edelleen loppuvuonna ja myös ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä asuinrakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun.
Lue myös: Osakesäästötilit ovat viallisia
Euriborkorko tuskin nousee enää
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti viime torstaina kiristää rahapolitiikkaa ja vihjasi samalla, että koronnostot ovat toistaiseksi ohi.
EKP:n neuvosto katsoi, että ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, joka auttaa inflaation hidastumista kahden prosentin tavoitteeseen “kohtuullisen ajan” kuluessa. Tämä päätös nosti ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa, että tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko nousi 4,00 prosenttiin. Talletuskorko ei ollut koskaan aiemmin ollut näin korkea.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lehdistötilaisuudessa, että päätös ei ollut yksimielinen, ja osa neuvoston jäsenistä olisi halunnut, että euriborkorko jätetään ennalleen. Neuvosto perusteli päätöstään sillä, että inflaation odotetaan pysyvän liian nopeana liian pitkään.
EKP on nyt kiristänyt rahapolitiikkaa kymmenen kertaa runsaan vuoden aikana, erityisesti korottamalla ohjauskorkoja. Vaikka talouskasvu hidastuu, uuden suhdanne-ennusteen mukaan euroalue ei vajoa tänä vuonna taantumaan.
EKP ennustaa euroalueen talouden kasvavan 0,7 prosenttia tänä vuonna, 1,0 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2025. Inflaation odotetaan hidastuvan 5,6 prosenttiin tänä vuonna, 3,2 prosenttiin ensi vuonna ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025.
Vaikka inflaatio on hidastunut kevään aikana rahapolitiikan kiristämisen seurauksena, EKP vihjaa päätöksessään, että koron korotusta tuskin odotetaan pian.
Korkojen laskusta ei vielä tietoa
Keskeinen tekijä EKP:n päätöksessä on pitää inflaatio kurissa, vaikka se voi hidastaa talouskasvua. EKP:llä on tavoite pitää inflaatio kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä, mutta elokuussa se oli 5,3 prosenttia.
Rahapolitiikan kiristäminen vähentää kysyntää tasapainottaakseen tarjontaa, mikä johtaa ajan mittaan inflaation hidastumiseen. Korkojen nostot alkavat vaikuttaa inflaatioon yleensä puolen vuoden kuluttua ja täysi vaikutus näkyy noin vuoden kuluessa.
Vaikka EKP vihjasi koronnostojen päättyvän, ei ole varmaa, milloin se alkaa keventää rahapolitiikkaa. Keskuspankit yleensä välttävät äkillisiä muutoksia ja pyrkivät johdonmukaisuuteen. Ennen kuin EKP laskee ohjauskorkoja, se haluaa olla varma, että inflaatio asettuu pysyvästi kahden prosentin tuntumaan.
Vaikka jotkut pankit ennakoivat koronlaskuja, monet odottavat, että euriborkorko ei ole luvassa ainakaan vielä ensi vuonna.