Suomen talous on saanut erityistä huomiota, kun brittiläinen talouslehti Economist rankkasi Suomen vasta 14. sijalle vertailussa muiden EU-maiden talouksien kesken.
Tutkimus vertaili EU:n 27 jäsenvaltiota viidessä eri kategoriassa, jotka vaikuttavat merkittävästi kunkin maan taloudelliseen asemaan ja tulevaisuudennäkymiin.
Jokaisen maan taloutta vertailtiin esimerkiksi inflaation torjunnan, kysynnän, valtion velkojen hoitamisen ja työvoiman saatavuuden suhteen. Parhaiten Suomi pärjäsi kysynnän suhteen, minkä lisäksi se pärjäsi hyvin vertailussa silloin, kun tarkasteltiin autokratioiden merkitystä taloudessa.
Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole paras mahdollinen, sillä vertailu sijoittaa Suomen talouden keskikastiin EU:ssa, minkä lisäksi lähitulevaisuuden kasvunäkymät ovat heikot.
Tältä osin nykyisellä hallituksella on paljon tekemistä, mikäli se haluaa muuttaa Suomen suuntaa. Parhaillaan eduskunnassa käsitellään tulevaa budjettia, joka on kohdannut osakseen paljon kritiikkiä.
Economist – Suomen suorituskyky eri kategorioissa
Economist tutki EU-maiden taloudellista tilannetta eri kategorioiden mukaan, jotka olivat inflaation torjunta ja kysyntä, velanhoitokulut, työvoiman saatavuus ja demografia, hiilestä irrottautuminen sekä autokratioiden kanssa käytävä kauppa.
Näistä kategorioista Suomi nappasi ykkössijan kysynnässä, mikä on tietysti hyvä uutinen suomalaisten kannalta.
Kysynnän suhdetta tutkittiin siten, että tutkimuksessa mitattiin peruskuluttajahintojen kumulatiivista poikkeamaa euroalueen painotetusta keskiarvosta vuosien 2020 ja 2023 välillä.
Suomen velanhoitoon liittyvien kulujen osuus bruttokansantuotteesta oli EU:n keskiarvon mukainen, mikä viittaa maan velkaantumisasteen olevan suhteellisen hyvässä hallinnassa. Tämä on mielenkiintoinen uutinen siinä mielessä, että Suomessa on paljon puhuttu velkaantumisasteen nopeasti noususta.
Edellinen hallitus otti koronan ja Ukrainan sodan myötä paljon velkaa, mikä nosti valtion velka-astetta merkittävästi. Velkaantuminen olikin yksi keskeisimpiä keskustelunaiheita edellisissä eduskuntavaaleissa.
Miten Suomi sitten pärjää silloin, kun vertaillaan työvoiman saatavuutta ja ikääntymistä? Suomi sijoittui keskikastiin työvoiman saatavuuden suhteen. Tässä kategoriassa Economist tarkasteli sitä, kuinka paljon Suomessa on käytettävissä työvoimaa ilman muuttoliikettä.
Toisin sanoen tämä kategoria ilmaisee sen, minkälaisia haasteita kansan ikääntyminen aiheuttaa työmarkkinoilla.
Vaikka Suomi on tehnyt monia edistysaskeleita vihreän siirtymän osalta, se osoittautui heikoimmaksi osa-alueeksi tässä vertailussa. Suomessa hiilestä irrottautuminen on jälkijunassa, mikäli vertailua tehdään sen suhteen, kuinka paljon taloudessamme kulutetaan energiaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Edellinen hallitus pyrki tekemään paljon toimia sen eteen, että Suomi pystyisi irtaantumaan fossiilisista energialähteistä. Panostuksia tehtiin paljon uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuulivoimaan. Tässä riittää ilmeisesti vielä tekemistä, mikäli Suomea halutaan nostaa vertailuissa muihin EU-maihin.
Suomen talous osoitti vahvuuksiaan silloin, kun tutkimuksessa vertailtiin sitä, kuinka riippuvainen se on erilaisista autokratioista. Tässä mielessä Suomella näyttää olevan pieni riippuvuus suhteessa autokratioihin kaupankäynnissä. Vertailussa Suomi sijoittui toiseksi heti Luxemburgin jälkeen.
Autokratialla tarkoitetaan sellaista hallintojärjestelmää, jossa valta on keskittynyt yksilölle tai pienelle ryhmälle ilman, että heillä on merkittävää poliittista vastuuta kansalle. Autokraattisessa järjestelmässä yksittäinen johtaja tai pieni eliitti pystyy tekemään päätöksiä ja ohjaamaan maan politiikkaa ilman, että sen täytyy ottaa osaa demokraattiseen toimintaan.
Parhaiten koko vertailussa pärjäsi Irlanti, joka nousi Economistin tutkimuksessa ykkössijalle. Sille annettiin yhteensä neljä kultamitalia, joten menestystä tuli monella saraa.
Lue myös: Valtion budjetti tukee kvanttiteknologiaa 70 miljoonalla
Suomen talous puhutti eduskuntavaaleissa
Suomen talous puhutti paljon viime eduskuntavaaleissa, jossa yhdeksi keskeiseksi teemaksi tuli se, miten valtion velkaantuminen saadaan aisoihin.
Perussuomalaiset ilmoittivat, että julkista puolta tulee supistaa ja leikkauksia on tehtävä. Heidän mukaansa myös velaksi elämisen tulee loppua, mikä vaatii auttamatta leikkauksia yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin.
Kokoomus sitä vastoin ilmoitti sopeuttavansa Suomen taloutta vähintään 6 miljardilla eurolla. Samoin heidän tavoitteenaan on edistää työllisyyttä siten, että talous saataisiin vakaammalle pohjalle. Käytännössä he pyrkivät tekemään tämän veroja alentamalla ja työttömyysturvaa heikentämällä.
Silloinen pääministeripuolue SDP oli taas tehnyt sopeuttamistoimia 1–2 miljardin edestä, minkä lisäksi heidän tavoitteenaan oli työllisyyden kasvattaminen. Lisäksi he olisivat kiristäneet verotusta yritysten ja haittaverojen muodossa.
Monet asiantuntijat kritisoivat sitä, että eduskuntavaaleissa puolueiden vaaliohjelmat oli laadittu pitkälti äänestäjien kosiskelu mielessä. Kritiikki kohdistui erityisesti siihen, onko puolueilla esittää konkreettisia toimia ratkaisujen tarjoamiseksi.
Keskustelun aikana johtavilta puolueilta, kuten SDP, kokoomus ja perussuomalaiset, vaadittiin selkeitä esimerkkejä siitä, miten taloudelliset tavoitteet saavutetaan ja mihin säästöt kohdistetaan.
Lisäksi kritiikkiä tuli paljon myös siinä mielessä, että varsinkin oikeiston säästötoimet kohdistuvat pienituloisiin suomalaisiin.
Tällä hetkellä uusi budjetti esitys on eduskunnan käsittelyssä, jossa se onkin herättänyt paljon keskustelua. Kritiikkiä on tullut vasemmistolta liittyen monien tukien heikentämiseen. Hallitus ei ole kuitenkaan oman ilmoituksensa mukaan muuttamassa tulevaa budjettiesitystä ainakaan suuremmilta osin.
Lue myös: Suomen valtion budjetti ei lupaa hyvää yksinhuoltajalle 2024