Onko lauantaityö yhä yleisempää jo lähitulevaisuudessa? Viime päivinä nousi uutisiin tieto siitä, että Bronto Skylift määräsi työntekijät töihin myös lauantaisin. Kuusi päiväinen työviikko aiheutti luonnollisesti paljon keskustelua siitä, onko se edes laillista työehtosopimusten suhteen.
Yrityksen työntekijät olivat jo ilmoittaneet, etteivät he suostu tällaiseen menettelyyn. Tällä hetkellä jää vielä nähtäväksi, miten tilanne edistyy lähitulevaisuudessa.
Päällimmäinen syy tähän vaatimukseen on yrityksen mukaan se, että sen toimialalla työt jakautuvat kausittain. Töitä on enemmän loppuvuodesta, jolloin ylimääräiset työtunnit olisi saanut vapaiksi ensi vuoden puolella.
Suomessa on valtava määrä erilaisia työehtosopimuksia, joita sovelletaan eri työpaikoilla. Niitä määritetään eri toimialojen lisäksi myös yrityskohtaisesti. Tämä saattaa helposti aiheuttaa epäselvyyksiä sen suhteen, minkälaisia ehtoja työntekijän työsopimukseen liittyy.
Työaikaa voidaan määrittää myös jonkin verran joustavasti, joten työnantajilla on liikkumavaraa siinä, miten työtunnit jakautuvat viikoittain.
Lauantaityö – mitä työaikalaki sanoo siihen liittyen?
Työehtosopimukset antavat jonkin verran joustoa sen suhteen, mihin aikaan yritys haluaa työntekijöiden olevan töissä.
Työaikalain mukaan on määritelty tarkasti se, että viikoittainen työaika on yhteensä 40 tuntia. Tätä voidaan soveltaa jaksottaen, jolloin esimerkiksi kahden viikon aikana työaika on 80 tuntia ja kolmen viikon aikana 120 tuntia.
Näin ollen yksittäisen viikon työaika voi olla lain mukaan enemmänkin kuin 40 tuntia, kunhan se tasoitetaan työjakson aikana. Yhden viikon säännöllinen työaika ei saa kuitenkaan ylittää 48 tuntia.
Jos työntekijä tekee yhden viikon aikana töitä esimerkiksi 48 tuntia, hänen seuraavan viikon työaika tulee olla vain 32 tuntia, mikäli työjaksona käytetään kahta viikkoa. Myös pidempiä tasoitusjaksoja voidaan käyttää ainakin joissakin tapauksissa.
Mikäli työntekijä tekee tätä enemmän töitä, silloin hänelle kuuluu lisäkorvauksia ylitöiden suhteen. Työnantajan tulee ottaa huomioon se, että työaikalaissa määritetään 11 tunnin lepoaika. Tämän lisäksi viikossa tulee olla vähintään yksi 35 tunnin yhtenäinen lepojakso, jolloin töitä ei saa teetättää työntekijällä.
Onko kuusipäiväinen työviikko laillinen?
Asiantuntijoiden mukaan työehtosopimukset ja työaikalaki on hyvin monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii paljon perehtymistä. Toisin sanoen kuusipäiväinen viikko voi hyvinkin olla lain mukainen, mikäli vain riittävät ehdot täyttyvät.
Bronto Skyliftin tapauksessa suurimmat ongelmat koskevat sitä, että ylimääräisiä töitä olisi tasoitettu tämän vuoden puolella lainkaan. Lisäksi yritys aika pitkälti saneli tilanteen, mikä aiheutti luonnollisesti närää työntekijöissä.
Työntekijät katsoivat ongelmaksi myös sen, että ylitöistä maksettaisi korvauksia, vaan ne annettaisiin vapaina tunti tunnista.
Vaikka ehdotus lauantaisin tehtävistä töistä on tietysti huono varsinkin työntekijöiden näkökulmasta, yrityksen vaatimus saattaa olla täysin lainmukainen.
Lue myös: Työelämän pelisäännöistä täältä
Lauantaityö – tuleeko ne yleistymään tulevaisuudessa?
Suomessa on paljon puhuttu myös siitä, että työmarkkinoita tulisi muuttaa joustavampaan suuntaan. Työmarkkinoilla on yleisesti sovittu asioista siten, että työnantajien liitto ja työntekijöiden ammattiliitto ovat neuvotelleet yhteisen työehtosopimuksen, jota sovelletaan eri aloilla.
Tästä mallista on paljon hyötyä työntekijöille, sillä se auttaa suojaamaan heitä monin eri tavoin. Koska neuvotteluiden takana ovat toisinaan vahvatkin ammattiliitot, ne voivat omalta osaltaan auttaa tekemään parempia sopimuksia työntekijöille.
Keskeistä tässä mallissa on se, että työnantajan tulee tarjota työsopimuksessa vähintään niin hyvät ehdot kuin alan työehtosopimuksessa on määritelty. Tällä voidaan tehokkaasti estää esimerkiksi liian alhaisten palkkojen maksamisen.
Työnantajien näkökulmasta työehtosopimukset aiheuttavat taas usein harmaita hiuksia. Se johtuu siitä, että monien yritysten vaatimukset ja tarpeet vaihtelevat paljon. Esimerkiksi Bronto Skyliftin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on vaikea suhteuttaa työvoiman käyttöä hiljaisten ja ruuhkaisten aikojen suhteen.
Kun Suomen taloudessa on mennyt heikosti, yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu työnantajien puolelta joustavampaa paikallista sopimista. Tällöin työnantajalla on enemmän liikkumavaraa silloin, kun se on tekemässä sopimusta työntekijän kannalta. Tällainen järjestely tuskin haittaisi ainakaan Hjallis Harkimoa.
Joustavampi paikallinen sopiminen mahdollistaa tietysti sen, että yrityksellä on paremmat mahdollisuudet optimoida toimintaansa siten, että se taloudellisesti kannattavampaa. Ei siis mikään ihme, että varsinkin politiikan oikealla laidalla sen on katsottu olevan hyvä asia.
Toisaalta paikallinen sopiminen aiheuttaa helposti sen, että työntekijä jää epäsuotuisaan asemaan. Mikäli työnantajalle annetaan enemmän oikeuksia joustaa yhteisistä pelisäännöistä, lauantaitöiden kaltaisia ilmiöitä voidaan nähdä enenevissä määrin.
Onko työehtosopimukset enää tulevaisuutta?
Lauantaityö saattaa tulevaisuudessa yleistyä paljonkin, mikä toisaalta riippuu paljon siitä, miten Suomen työmarkkinat järjestäytyvät tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää esimerkiksi se, kuinka paljon nykyhallitus tulee muokkaamaan työmarkkinoita.
Monet asiantuntijat ovat puhuneet siitä, miten Suomen työmarkkinoista pitäisi tehdä joustavampia. Tämä tekisi Suomesta kilpailukykyisemmän maailmalla, mikä auttaisi esimerkiksi siinä, että ulkomaiset ja kotimaiset yritykset olisivat halukkaampia tekemään investointeja Suomeen. Tämä voisi johtaa toisaalta myös suomalaisten ansiotason nousuun.
Globaalit työmarkkinat ovat nimittäin kovassa murroksessa, mikä on seurausta varsinkin digitaalisuudesta ja automaatiosta. Nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että työn luonne on muuttumassa radikaalilla tavalla.
Seurauksena on ollut se, että monissa maissa on siirrytty kohti joustavampia työmuotoja, kuten freelancer-toimintaa, kevytyrittäjyyttä sekä etätyötä. On hyvin todennäköistä, ettei näiden työmuotojen määrä tule ainakaan laskemaan tulevaisuudessa.
Monien työntekijöiden pelko on kuitenkin siinä, miten joustava ja globaali työmarkkina suojelee työntekijöitä vai tekeekö se sitä lainkaan. On ilmiselvää, että jonkinlaisia yhteisiä sääntöjä ja turvaverkkoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.