Energiatehokkuusdirektiivi säikäytti monet suomalaiset, kun aiemmin tänä vuonna EU ilmoitti tästä uudesta direktiivistä. Se on ollut siitä asti suuren huomion kohteena Suomessa, koska sen on pelätty johtavan kalliisiin pakkoremontteihin lukuisissa kodeissa.
Omakotiliiton mukaan viimeaikaiset neuvottelut asiaan liittyen ovat tuoneet kuitenkin paljon toivoa siitä, että selvää muutosta alkuperäiseen asetukseen on tulossa.
Tämä muutos otetaan varmasti ilolla vastaan monissa suomalaiskodeissa. Jos asetusta määriteltäisiin hieman uudestaan, se voisi tarkoittaa merkittäviä helpotuksia taloudellisesti suhteessa siihen, minkälainen direktiivi oli alkuperäisessä muodossaan.
Tuoreimmat uutiset Brysselistä ovat tässä mielessä erittäin rohkaisevia. Niiden mukaan direktiivin uusin versio ei aseta suoria vaatimuksia yksittäisille rakennuksille, vaan jokainen jäsenmaa saa päättää itse siitä, miten laajasti vaatimuksia kohdistettaisiin.
Tämä antaa tietysti jäsenmaille paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten energiatehokkuusdirektiivi näkyisi maiden kotitalouksissa. Lisäksi se vähentää merkittävästi pelkoja siitä, että ihmisille lankeaisi suuret remonttikustannukset asetukseen liittyen.
Lue myös: Ensiasunnon verovapaus poistuu – varainsiirtovero puhuttaa
Mihin energiatehokkuusdirektiivillä pyritään?
Energiatehokkuusdirektiivin tarkoitus on asettaa koko Eurooppaan kunnianhimoiset päästötavoitteet rakennusten suhteen. Keskeisin tavoite on pyrkiä kehittämään yhteinen suunnitelma sen suhteen, miten talot saadaan riittävän energiatehokkaiksi.
EU:n tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa omakotitalojen ja muiden vastaavien rakennusten energiatehokkuus nousisi luokkaan E vuoteen 2030 mennessä.
Tässä mielessä ongelmaksi tulee helposti juuri se, että jäsenmaiden asuntokannasta liian suuri osa joutuisi remonttiuhan alle. Sillä voisi olla merkittäviä vaikutuksia yksittäisten ihmisten elämään.
Koko energiatehokkuusdirektiivin tarkoituksena on tietysti vähentää erilaisten kiinteistöjen lämmitykseen menevää energiaa. Energiatehokkaammat talot olisivat pitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto myös kansalaisille, sillä lämmityskulut tippuisivat enemmän tai vähemmän.
EU on nimittäin asettanut yleiseksi tavoitteeksi, että energian kulutus laskee vähintään 11,7 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi on yksi näistä keinoista vastata tähän haasteeseen.
Kaikki nämä tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, mutta ongelmaksi on muodostunut se, kuinka realistisia ne ovat. Jokaisen jäsenmaan tulee kuitenkin löytää tasapaino EU:n määrittämien yhteisten ja kansallisten tavoitteiden välillä.
On kuitenkin selvää, että muutos energiatehokkaampaan suuntaan on välttämätön, mutta sen on tapahduttava kansalaisten taloudellisen kestävyyden rajoissa.
Miten sitten energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaisi suomalaisten asumiseen?
Tilanne on muuttunut paljon aiemmasta, jossa yksittäiset omakotitalot olivat vaarassa joutua yksipuolisten vaatimusten kohteeksi. Suurempi päätösvalta antaa Suomelle paremmat mahdollisuudet sovittaa uusi asetus siten, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa kansalaisille.
Viimeisimpien käänteiden valossa näyttää siltä, että suurimmat toimenpiteet keskitetään ainoastaan niihin kiinteistöihin, jotka kuuluvat energiatehokkuudeltaan heikoimpaan 43 prosenttiin.
Suomelle tämä tarkoittaa, että remontit kohdistuvat ensisijaisesti niihin kiinteistöihin, jotka hyötyvät niistä eniten, eikä esimerkiksi jo energiatehokkuudeltaan riittäviin omakotitaloihin tarvitse tehdä pakollisia toimenpiteitä.
Tässä kohtaa monissa suomalaiskodeissa varmasti huokaistaan helpotuksesta. Näiden uutisten myötä monet välttävät kohtuuttomat kustannukset, jotka olisivat seuranneet aikaisemman direktiivin täytäntöönpanosta.
Lisäksi huolta aiheutti aiemmin paljon se, että monet ihmiset olisivat pakotettuja tekemään suuria remontteja sellaisiin taloihin, jotka alkavat muutoinkin olemaan käyttöikänsä loppupäässä.
Nyt tällaisilta ylilyönneiltä näytetään välttyvän, mikä on tietysti loistava asia kaikkien suomalaisten kannalta.
Lue myös: Ensiasunnon verovapaus poistuu – varainsiirtovero puhuttaa
Huoli pakkoremonteista saattaa olla ohi – tilanne kuitenkin elää vielä
Suurin huoli tähän uuteen direktiivin liittyi siihen, että monet suomalaiset joutuisivat tekemään kalliita pakkoremontteja. Nyt nämä pahimmat uhkakuvat ovat ainakin toistaiseksi poistuneet ja tilanne näyttää huomattavasti paremmalta.
Joka tapauksessa energiatehokkuusdirektiivin lopullinen sisältö on vielä melko lailla auki ja kaikenlaisia muutoksia saattaa tulla eteen.
Tällä hetkellä EU on asettanut myös julkiselle sektorille velvoitteita, jotka tulee täyttää vuosittain. Esimerkiksi Suomen julkisen hallinnon tulee vähentää energiankulutustaan vuosittain 1,9 prosenttia. Samoin sen käyttämiä rakennuksia tulee korjata energiatehokkaammaksi siten, että joka vuosi vähintään 3 prosenttia rakennuskannasta otetaan käsittelyyn.
Mielenkiintoista tässä on se, että nämä uudet direktiivit korvaavat vanhemmat asetukset. Nämä uudet direktiivit ovat energian säästöjen suhteen huomattavasti tiukemmat, mikä aiheuttaa varmasti paineita myös julkishallinnon puolella.
Kaiken kaikkiaan on selvää, että Suomi on ottanut vahvan kannan tätä uutta direktiiviä vastaan ainakin sen alkuperäisessä muodossa. Näin siihen on vaadittu myös muutoksia.
Lähtökohtaisesti hallitus tuskin tulee hyväksymään mitään sellaista, mikä tuottaisi liikaa ongelmia kotitalouksille. Kaikkien tavallisten kansalaisen onneksi myös EU:n päättäjät ovat ottaneet energiatehokkuusdirektiivin uudelle käsittelykierrokselle.