Asuntolainat ovat olleet viime vuosina vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun aiheena Suomessa. Erityisesti asuntolainojen nopea kasvu on herättänyt huolta talousasiantuntijoissa ja päättäjissä. Velkaantumisasteen nousu onkin yksi merkittävimmistä talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä trendeistä, joita Suomessa on viime aikoina havaittu.
Velkaantuminen on monitahoinen ilmiö, johon liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Oikein mitoitettuna ja vastuullisesti käytettynä lainaraha voi auttaa monia perheitä ja yksilöitä saavuttamaan tärkeitä tavoitteita, kuten asunnon hankinnan. Toisaalta liiallinen velkaantuminen voi johtaa vakaviin ongelmiin, jos talous ajautuu epätasapainoon velkojen takaisinmaksun suhteen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten, ja erityisesti nuorten aikuisten, velkaantumiskehitystä monipuolisesti. Pohditaan velkaantumisen syitä, seurauksia sekä sitä, onko ilmiö hallinnassa vai pitäisikö siihen puuttua nykyistä määrätietoisemmin yhteiskunnan toimesta. Asiaan liittyy monenlaisia näkökulmia, joita pyritään avaamaan perusteellisesti faktoihin ja asiantuntijanäkemyksiin nojaten. Toivottavasti artikkeli tarjoaa lukijalle hyödyllistä tietoa tästä tärkeästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Asuntolainojen kasvu huolestuttavaa, mutta myös mahdollisuus
Asuntolainojen määrä on jatkanut kasvuaan Suomessa viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien asuntolainakanta oli viime vuoden lopussa jo yli 100 miljardia euroa. Monet asiantuntijat ovat huolissaan kotitalouksien velkaantumisasteen noususta, sillä jo pienikin korkotason nousu voi ajaa monet taloudellisiin vaikeuksiin.
Toisaalta asuntolainojen kasvu kertoo myös siitä, että yhä useammalla on mahdollisuus hankkia oma asunto. On tärkeää, että nuorillakin on mahdollisuus ostaa ensimmäinen asunto jo varhaisessa vaiheessa. Jos asunnon osto lykkääntyy liian myöhäiseen ikään, se voi vaikeuttaa perheen perustamista ja juurtumista tietylle paikkakunnalle. Velkaantuminen mahdollistaa monelle oman kodin hankinnan, joka on tärkeä askel itsenäistymisessä ja aikuisuuteen siirtymisessä. Oma koti tuo turvaa ja pysyvyyttä elämään. Siksi on perusteltua, että nuorilla aikuisilla on mahdollisuus saada asuntolainat kodin hankintaan, vaikka se lisääkin velkaantumista.
Velkaantuminen on siis kaksiteräinen miekka. Se voi mahdollistaa asioita, joihin ei muuten olisi varaa, mutta liika velkaantuminen on riski, jota vastaan on syytä varautua.
Nuoret aikuiset velkaantuvat eniten
Tilastokeskuksen mukaan eniten velkaantuvat 25–34-vuotiaat. Heistä peräti 68 prosenttia asuu velkaantuneessa asunnossa. Samaan aikaan nuorten aikuisten reaalitulot eivät ole juurikaan kasvaneet, joten velanmaksukyky on heikompi kuin aiemmilla sukupolvilla saman ikäisenä. Nuorten taloudellinen tilanne on haastava, kun pienituloisuuteen yhdistyy kasvavat asuntolainat. Moni joutuu tinkimään muusta kulutuksesta pysyäkseen velanmaksussa mukana. Myös yllättävät menot, kuten auton rikkoutuminen, voivat helposti horjuttaa nuoren taloutta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten aikuisten taloudelliseen asemaan ja velanhoitokykyyn.
Myös opintolainat rasittavat nuorten taloutta. Valtion takaamien opintolainojen keskikoko oli viime vuonna 7.900 euroa. Moni valmistunut joutuukin maksamaan sekä asunto- että opintolainaa yhtä aikaa, mikä käy nuorten taloudelle raskaaksi. Opintolainojen lisäksi moni opiskelija joutuu ottamaan myös kulutusluottoja elämiseensä, mikä kasvattaa kokonaisvelkataakkaa entisestään.
Asuntokauppojen keskiostajan ikä on noussut 32 vuoteen, mikä kertoo asunnonoston siirtymisestä yhä myöhemmälle iälle. Ensiasunnon ostoa viivästyttävät paitsi hinnat, myös tiukentuneet lainaehdot. Moni nuori joutuu turvautumaan vanhempien taloudelliseen tukeen haaveilemansa asunnon ostamiseksi.
Lue myös: Kuluttajien luottamus horjuu – työttömyys pelottaa
Onko asuntolainojen velkaantuminen hallinnassa?
Suomalaisten velkaantuminen on herättänyt huolta myös poliittisissa päättäjissä. Valtiovarainministeri Annika Saarikko on vaatinut toimenpiteitä kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. On tärkeää, että päättäjät seuraavat velkaantumiskehitystä ja ovat valmiita toimiin, jos tilanne uhkaa riistäytyä käsistä. Velkaongelmat voivat levitä väestössä huomaamatta, jos niihin ei puututa ajoissa.
Viime vuosina on kiristetty muun muassa asuntolainojen enimmäislaina-aikoja ja muita ehtoja. Myös kuluttajaluottojen saatavuutta on rajoitettu. Näillä toimilla on pyritty siihen, että ihmiset eivät velkaantuisi yli maksukykynsä. On tärkeää, että luotonantajat toimivat vastuullisesti eivätkä myönnä lainaa ihmisille, joiden maksukyky on heikko. Tiukentamalla lainaehtoja voidaan hillitä liiallista velkaantumista.
Toistaiseksi suuri osa suomalaisista on selvinnyt lainoistaan. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Myös luottotietorekisteriin joutuneiden osuus on laskenut. Merkkejä velkaongelmien kärjistymisestä ei siis toistaiseksi ole näkyvissä. Tämä on rohkaisevaa, sillä se osoittaa suomalaisten vastuullisen suhtautumisen velkaan. On tärkeää ylläpitää velanmaksukulttuuria, jossa sitoumuksista pyritään selviytymään viimeiseen asti.
Silti on tärkeää seurata asuntolainojen velkaantumisasteen kehitystä ja puuttua ongelmiin ajoissa. Kotitalouksien velkaantuminen on riski koko kansantaloudelle, jos velallisten maksukyky pettää laajemmin. Siksi velkaantumista on syytä hillitä maltillisesti mutta määrätietoisesti. Vastuullisella talouspolitiikalla voidaan turvata se, että suomalaiset selviytyvät veloistaan myös tulevaisuudessa.
Lue myös: Halpa ruoka tulossa kauppoihin? – tuottajahinnat laskussa