elintarvikkeiden hinta
Elintarvikkeiden hinta ja niihin kohdistuva inflaatio on aiheuttanut paljon ongelmia monissa suomalaisperheissä. Ruuan hinta on nimittäin kallistunut vuoden aikana merkittävästi, mutta kaikkien suomalaisten onneksi inflaatio on alkanut hellittämään loppuvuotta kohden.

Päivittäistavarakauppa ry:n juuri julkaisemien tilastojen mukaan elintarvikkeita myyvien kauppojen vähittäismyynti nousi 5,1 prosenttia edellisvuoden syyskuuhun verrattuna. Näin sen kokonaismyynnin arvoksi tuli 1 825,3 miljoonaa euroa.

Päivittäistavaramyynti on kasvanut erityisesti suurmyymälöissä ja suurissa supermarketeissa, mikä kertoo kuluttajien parantuneesta valmiudesta käyttää rahaa ja tukea talouskasvua.

Tämä kasvu kertoo kuluttajien lisääntyneestä luottamuksesta ja talouden hitaasta elpymisestä. Uutinen otetaan varmasti ilolla vastaan, sillä inflaatio alkaa hiljalleen rauhoittumaan normaalille tasolle.

Kohonneet kustannukset ruokakaupoissa ovat huolestuttaneet monia suomalaisperheitä. Uutisista on saanut viime aikoina usein lukea, miten yhä useampi jopa työelämässä oleva perhe on joutunut ahtaalle kohonneiden elinkustannusten takia.

Samaan aikaan huolta aiheuttaa nykyisen hallituksen aloittamat leikkaukset, jotka osuvat myös pienituloisiin. Näistä tekijöistä katsottuna elintarvikkeiden hinta puhuttaa tällä hetkellä monia suomalaisia.

Lue myös: Kuluttajien luottamus horjuu – työttömyys pelottaa

Kasvua viimein nähtävissä päivittäistavaramyynnissä

Päivittäistavaramarkkinat ovat osoittaneet voimakasta kasvua syyskuussa 2023. Kasvua on havaittu erityisesti suurmyymälöissä, joissa myynti nousi 6,4 prosenttia. Tämä selittyy varmasti osin sillä, että suurissa elintarvikekaupoissa hintataso on muutoinkin keskimääräistä alhaisempi.

Myynnin kasvua oli tästä huolimatta nähtävissä läpi koko kentän. Suurten kauppojen myynti kasvoi 5,3 prosenttia, mutta myös pienet marketit onnistuivat nostamaan myyntiään 4,5 prosentin verran.

Mitä pienemmistä kaupoista on kyse, sitä pienempää oli myös kasvu. Joka tapauksessa kasvua oli nähtävissä koko sektorilla, mikä kertoo siitä, että suomalaiset alkavat kuluttamaan aikaisempaa enemmän rahaa myös ruokakaupoissa.

Positiivisesta trendistä kertoo myös se, että tämän vuoden aikana päivittäistavaramyynti kasvoi kokonaisuudessaan 6,7 prosenttia. Kun inflaation odotetaan edelleen laskevan, tulevan vuoden myynnin odotetaan tällä hetkellä jatkavan kasvu-uralla.

Elintarvikkeiden hinta ei nouse enää niin voimakkaasti

Inflaatio kuitenkin nostaa vielä elintarvikkeiden hintaa toivottua nopeammin. Päivittäistavaroiden hinnat ovat nousseet syyskuussa 5,6 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on vielä korkea luku, koska inflaation haluttaisiin pysyvän noin kahdessa prosentissa.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien inflaatio on laskenut alle yleisen inflaatiotason. Tämä on ensimmäinen kerta sitten kevään 2022, kun näin tapahtuu.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo tiedotteessa, että “Syyskuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien inflaatio laski alle yleisen inflaatiotason ensimmäistä kertaa sitten kevään 2022. Heinä-syyskuussa hintojen nousu hidastui ja samalla myynnin volyymin eli myytyjen kappalemäärien lasku väheni alle kahteen prosenttiin, kun se viime vuoden lopulla oli jopa lähes 6,5 prosenttia.”

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat syyskuussa 4,6 prosenttia, kun taas alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat 5,9 prosenttia. Käyttötavaroiden hinnat kohosivat peräti 8,9 prosenttia, joten nousupaineita hinnoissa on edelleen.

Vaikka tavaroiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet suuressa kuvassa, on inflaation yleinen suunta osoittautunut laskevaksi. Elokuun ja syyskuun aikana inflaatio laski 5,6 prosentista 5,5 prosenttiin, joten pientä pudotusta on havaittavissa.

Lue myös: Öljyn hinta lähti laskuun – syynä Israelin hyökkäys

Elintarvikkeiden hinta – miltä lähitulevaisuus näyttää?

Päivittäistavaramarkkinoiden kasvu ja inflaation lievä lasku antavat positiivisia signaaleja talouden tilasta. Kuluttajat ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa kuin vuosi sitten, mikä osaltaan tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen on aina merkki toipuvista markkinoista.

Samaan aikaan myös Euroopan keskuspankki ilmoitti, ettei se odotetusti lähde enää korottamaan ohjauskorkojaan. Toisaalta lupauksia niiden alenemisestakaan ei saatu, mutta yleisesti pidetään todennäköisenä sitä, että ohjauskorot ja Euribor-korko lähtevät laskuun ensi vuoden puolella.

Hyvää päivittäistavarakaupassa on ollut myös se, että myynnin volyymi on vähentynyt alle kahteen prosenttiin. Esimerkiksi viime vuoden lopussa myytyjen elintarvikkeiden kappalemäärät tippuivat lähes 6,5 prosenttia, joten tilanteeseen on tullut huomattava parannus. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, myös myyntimäärät tulevat kääntymään nousuun jo aivan lähitulevaisuudessa.

Ensi vuonna inflaatio tulee todennäköisesti laskemaan, minkä lisäksi kulutusta tulee vauhdittamaan korkotason laskeminen. Tämä tietysti edellyttää sitä, ettei taloudessa tapahdu uusia kriisejä toistaiseksi.

Tästä antoi viitteitä myös OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen, jonka viesti X:ssä kertoi seuraavaa:

Hänen mukaansa inflaatiota korottaa erityisesti asuntolainojen korot, joita ei siis huomioida yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä (YKHI). Ilman normaalia korkeampaa korkotasoa inflaatio on täten hyvin maltillista ja kääntymässä selvään laskuun.

Talouden myönteisen kehityksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei varsinkaan Lähi-idässä päällä oleva konflikti lähde laajenemaan. Mikäli sota laajenee esimerkiksi Israelin naapurimaihin, se voisi johtaa raakaöljyn hinnan nousuun ja sitä kautta nostaa inflaatiota. Geopoliittisia jännitteitä riittää tällä hetkellä, joten on syytä toivoa, että ne saataisiin ratkaistua mahdollisimman nopeasti.