Keskipalkka Suomessa puhuttaa tasaisin väliajoin, sillä luonnollisesti muiden ihmisten tulotaso kiinnostaa ainakin jollakin tasolla ihmisiä. Suomen keskipalkka on yleensä pyörinyt noin reilussa 3 000 eurossa, eikä siinä ole havaittu suurempia eroja viime vuosien aikana.
Keskustelu palkkatason ympärillä on muutoinkin käynyt vilkkaana varsinkin korkean inflaation aikana. Huolissaan on oltu esimerkiksi siitä, miten Suomen talouden käy, mikäli kotitalouksien ostovoima vähenee.
Lisäksi on syytä huomioida se, ettei pelkkä palkkataso kerro kaikkea yleisestä elintasosta. Korkea verotusaste ja talouden huonot näkymät vaikuttavat taas siihen, kuinka korkea elintaso Suomessa todellisuudessa on.
Tällä hetkellä on mielenkiintoista seurata myös sitä, miten nykyinen hallitus tulee muuttamaan työmarkkinoita palkan maksamisen suhteen. Esimerkiksi yrittäjien etujärjestöt ovat väläytelleet viikonlopuista maksettavien lisien leikkaamista. Sen lisäksi suunnitteilla on muitakin muutoksia, kuten paikallisen sopimisen lisääminen.
Nähtäväksi jää, millä tavoin hallituksen tekemät uudistukset vaikuttavat Suomessa maksettaviin keskipalkkoihin. Toisaalta todellinen ostovoima voi jopa hieman nousta, kun otetaan huomioon verotukseen tehtävät muutokset.
Keskipalkka Suomessa – näin tulot jakautuvat Suomessa
Tilastokeskuksella on tarjolla tuore aineisto suomalaisten keskipalkasta. Tiedot on kerätty vuodelta 2021, joten tältä osin ne ovat muutaman vuoden vanhat. Siitä huolimatta ne antavat melko hyvän kuvan siitä, minkälainen palkkataso Suomessa on.
Työntekijöiden kuukausiansioissa ilmenee merkittäviä eroja, kun tulotasoa vertaillaan sukupuolen ja eri ikäluokkien mukaan. Suurimmat tulot olivat odotetusti Uudellamaalla, kun taas matalin tulotaso oli Etelä-Savossa.
Mediaani bruttopalkka kuukaudessa kokoaikaisilla työntekijöillä asettuu 3 315 euroon, kun taas keskimääräinen palkka on 3 738 euroa kuukaudessa.
Miesten ja naisten kuukausipalkoissa on havaittavissa eroja. Miehet tienaavat mediaanilla mitattuna 3 663 euroa ja naiset 3 034 euroa. Tältä osin naisten tulotaso jää selkeästi miesten taakse.
Aivan tulotasojen ääripäissä voidaan huomata, että 10 prosenttia parhaiten tienaavista ansaitsevat kuukaudessa vähintään 5 571 euroa, kun taas matalimmat tulot omaava kymmenes ansaitsee korkeintaan 2 302 euroa kuukaudessa.
Eri ikäkategorioista 45-49-vuotiaiden palkansaajien mediaaniansiot nousivat korkeimmiksi. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä keski-iässä ollaan usein ehditty etenemään työelämässä, mikä nostattaa ansioita.
Kun taas tarkastellaan palkkojen eroa toimialoittain, palkkakuilu on eri alojen välillä merkittävä. Majoitus- ja ravitsemusala on vertailussa viimeisenä, sillä mediaanipalkka tällä alalla on alhaisimmillaan. Pienituloisimman kymmenyksen ansainta jäi alle 2 000 euron ja suurituloisimman kohosi yli 3 470 euroon.
Kun vertaillaan tilannetta esimerkiksi informaatio- ja viestintäalaan ero on huomattava: pienituloisimman kymmenyksen ansiot jäivät alle 2 988 euroon, kun taas suurituloisin kymmenys tienasi vähintään 6 828 euroa kuukaudessa.
Lue myös: Suomen valtion budjetti ei lupaa hyvää yksinhuoltajalle 2024
Parhaimmat palkat maksetaan suuryrityksissä
Suomessa on myös havaittu eri aineistojen nojalta, että suurimmat palkat ansaitaan suuryrityksissä. Tämä on tietysti luonnollista, sillä niillä on usein käytössään myös suurimmat resurssit.
Vaikka pienissä ja keskisuurissa yrityksissä palkkataso voi olla myös hyvä, ne jäävät palkkatasossa suuryritysten jälkeen.
Suurempia palkkoja maksoivat tunnetut yritykset. Kärjessä on ollut viime vuosina pelialan jättiläinen Supercell. Muutoinkin korkeampia palkkoja maksavat yleensä teknologiaan perustuvat yritykset, kuten Nokia ja Qt.
Se ei sinänsä ole yllätys, sillä onhan teknologia merkittävässä asemassa yhteiskunnassa. Suurin osa innovaatioista perustuu kuitenkin tietotekniikkaan tavalla tai toisella.
Miltä lähitulevaisuus näyttää?
Työllisyysnäkymät näyttävät tällä hetkellä huonoilta, sillä työllisyyden odotetaan vähentyvän lähitulevaisuudessa. Suomen talous ei tässä mielessä vaikuta lähtevän merkittävään nousuun ainakaan vuonna 2024, sillä asiantuntijat ennustavan talouden vajoavan lamaan ensi vuonna.
Esimerkiksi Suomen pankin tekemät ennusteet arvioivat vuodelle 2024, että työikäisten suomalaisten työllisyysprosentti putoaa 77,7 prosenttiin. Tämä tarkoittaa selvästi alhaisempaa prosenttia kuin aikaisempina vuosina.
Toivoa kuitenkin vielä on siinä mielessä, että pidemmällä tähtäimellä kasvua on nähtävissä. Taloudellinen kasvu on hyvin todennäköistä vuonna 2025, mikäli mitään suuria kriisejä ei tapahdu. On arvioitu, että työllisten osuus väestöstä alkaa nousemaan viimeistään tuolloin.
Lue myös: Asuntolaina aiheuttaa huolta – onko korkoihin varauduttu?
Keskipalkka Suomessa – inflaatio syö ostovoimaa
Vaikka keskipalkat ovat nousseet vuosien myötä lähinnä indeksikorotusten ansiosta, inflaatio on syönyt suomalaisten todellista ostovoimaa turhankin tehokkaasti viime vuoden aikana.
Pahimmillaan inflaatio oli jopa yli 10 prosenttia, joten esimerkiksi säästötileillä makaavat palkat menettivät arvoaan nopeasti. Kaikkien onneksi inflaatio alkoi rauhoittumaan vuoden 2023 loppua kohden, ja seuraavasta vuodesta pitäisi tulla sen suhteen vielä parempi.
Toisaalta on hyvä huomioida myös se, että myös työmarkkinoilla reagoitiin nopeasti kohoavaan inflaatioon. Vaikka Suomessa tehtiin tavallista korkeampia palkkojen korotuksia, ne eivät suomalaisten yritysten onneksi vaikuttaneet niiden kilpailukykyyn.
Tämä on tietysti loistava uutinen myös suomalaisten keskipalkkoja ajatellen. Mikäli yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla paremmin, se tulee todennäköisesti näkymään myös positiivisesti palkoissa.