Budjetti on ollut hallituksen käsittelyssä syksyn aikana ja nyt siitä on päästy keskustelemaan myös eduskunnassa. Suomen valtion budjetti on herättänyt paljon keskustelua, koska oikeistohallitus on kaikkien odotusten mukaisesti leikkaamassa paikoin rajustikin etuuksista.
Pääministeri Petteri Orpon johtaman hallituksen suunnitelmat Suomen talouden korjaamiseksi kohtasi eduskunnassa kannatusta ja kritiikkiä. Varsinkin vasemmistopuolueet ovat olleet huolissaan siitä, miten pahasti leikkaukset osuvat esimerkiksi yksinhuoltajiin.
Joidenkin laskelmien mukaan tietynlaisessa asemassa oleva yksinhuoltaja menettää jopa satoja euroja leikkausten johdosta. Tämä saattaa asettaa monet yksinhuoltajat erittäin tukalaan tilanteeseen.
Miten budjetti vaikuttaa yksinhuoltajiin?
Oppositio on kohdistanut kärkästä kritiikkiä erityisesti sosiaaliturvaan suunnitelluista säästöistä. Leikkaukset kohdistuvat myös pienituloisiin, kuten opiskelijoihin ja yksinhuoltajiin. Myös ansiosidonnaista päivärahaa saavat työttömät kuuluvat niihin, joihin leikkaukset osuvat kovaa.
Lisäksi kritiikki on kohdistunut velkaantumiseen, jota ei ainakaan tällä hallituskaudella saada kuriin. Tähän on tietysti syynä monet asiat, jotka juontuvat jo pidemmältä ajalta.
Yksinhuoltajien osalta leikkauksia on odotettavissa asumistuen ja indeksijäädyttämisien takia. Tietyissä tapauksissa niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta tilanne riippuu monesta eri tekijästä. Joka tapauksessa sellaiset yksinhuoltajaperheet on nyt helposti tunnistettavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden suunnittelua.
Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa saavan yksinhuoltajan tulot pienenisivät jopa 300 euroa kuukaudessa. Tämä tosin vaatii vielä sen, että kyseessä on yksinhuoltaja, jolla on kaksi lasta hoidettavanaan.
Nämä uutiset eivät tietystikään ole hyvä asia siinä mielessä, että Suomessa syntyvyys on muutoinkin erittäin alhaisella tasolla. Samalla inflaatio ja korkojen nousu aiheuttaa omat haasteensa, joten tähän tilanteeseen uusi valtion budjetti tuskin tuo helpotusta.
Myös ansiosidonnaiseen tulee porrastusta, mikä vähentää sen määrää pidemmällä aikavälillä. Tällä pyritään saamaan ihmisiä työelämään nopeammin sen jälkeen, kun on joutunut työttömäksi. Hallitus arvioi tällä hetkellä, että porrastamisella voidaan saada nopeampi kierto työmarkkinoille.
Budjetti on kohdannut paljon kritiikkiä, mutta hallitus on puolustanut sitä esittäessään, että tavoitteena on parantaa Suomen taloudellista tilannetta ja parantaa työllisyyttä.
Lue myös: Klarna ja Nepa: Rahasta puhuminen on epämukavaa suomalaisille
Suomen valtion budjetti ei aiheuta ongelmia kaikille
Vaikka monet suomalaiset joutuvat kärsimään uuden budjetin seurauksista, kaikki eivät kuitenkaan joudu leikkausten alle. Monille kotitalouksille on luvassa myös myönteisiä uutisia, joten niitäkin onneksi riittää.
Erinäisten laskelmien mukaan enemmistö suomalaisista on kuuluu siihen osaan kansasta, jossa suunnitellut uudistukset lisäisivät tuloja parhaillaan jopa viiden prosentin verran. Runsas kolmannes kansasta ei kuitenkaan näkisi merkittäviä muutoksia taloudellisessa tilanteessaan.
Näihin lukuihin verrattuna taas arviolta 14 prosenttia kuuluu siihen osaan suomalaisista, jotka joutuvat kärsimään tulonmenetyksistä tavalla tai toisella. Erityisen merkittävää uudessa budjetissa on se, että lähes kolme prosenttia suomalaisista kohtaisi jopa yli 10 prosentin tulonmenetyksiä.
Juuri tämä kohtaa herättää huolta varsinkin oppositiossa ja suomalaisissa. Tärkein kysymys lieneekin se, kuinka oikeudenmukaisia uudistukset ovat ja millä tavalla ne vaikuttavat sosiaaliseen kestävyyteen pidemmällä aikavälillä.
Vaikka uudistukset toisivatkin myönteisiä muutoksia suurelle osalle väestöä, on syytä keskustella ja arvioida kriittisesti sitä, miten voidaan tukea kaikkein vähävaraisimpia. Näin ollen kysymys kuuluukin, onko päätöksissä otettu huomioon sekä kansantalouden kokonaishyödyt että yksittäisten kotitalouksien kohtaamat haasteet.
Tämä kysymys on relevantti siinä mielessä, että juuri viime aikoina ollaan puhuttu paljon esimerkiksi katujengeistä ja Ruotsin tilanteesta. Mikäli köyhyys lisääntyy entisestään, on hyvin perusteltua kysyä, miten Suomen valtion budjetti ottaa tämän huomioon.
Lue myös: Verotus laskee – katso, säästätkö jopa satoja euroja
Hallitus ei ole muuttamassa budjettiesitystä kritiikistä huolimatta
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen kertoo, ettei palaute uudesta budjetista ole muuttamassa hallituksen päätöksiä. Toisin sanoen säästöihin ei ole tulossa uudistuksia näillä näkymin, sillä hallitus pitää näitä välttämättömiä.
Samalla hän huomauttaa, ettei vaikutusarvioita ole jätetty huomioimatta, vaan ne on otettu huomioon jo aivan alusta alkaen.
Kritiikkiä on tullut myös työmarkkinoiden osapuolilta, joiden laskujen mukaan juuri yksinhuoltajat joutuvat vaikeaan tilanteeseen. Tämä pätee erityisesti silloin, jos yksinhuoltaja tekee osa-aikaista työtä. Näissä tapauksissa monet saavat myös tukia, joita nyt leikataan. Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosa poistetaan kokonaan.
Samoin lapsikorotukset ovat joutuneet leikkurin alle. Työttömyysturvan lapsikorotukset nimittäin poistetaan, mikä aiheuttaa varmasti huolta monessa lapsiperheessä. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa riippuen siitä, kuinka monta lasta perheessä on.
Tämä on huomattava muutos edelliseen varsinkin, kun ottaa huomioon sen, että lasten vuonna 2023 noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai kyseistä lapsikorotusta.
Näillä näkyminen leikkaukset laitetaan käytäntöön ensi vuoden puolella. Tarkemmat ajankohdat tulevat ilmi sitten, kun budjetti on hyväksytty eduskunnassa ja tarvittavat valmistelut on tehty.