Julkinen sektori velkaantuu edelleen kovaa vauhtia siitäkin huolimatta, että nykyinen Petteri Orpon johtama hallitus on aloittanut suuret leikkaukset sitä koskien.
Tämä ilmeni eilen, kun Suomen Valtiovarainministeriö julkaisi odotetun budjettiehdotuksen vuodelle 2025. Keskimmäisenä motiivina hallituksella on pyrkiä vakauttamaan julkista taloutta ja laittaa varsinkin velkaantuminen aisoihin.
Leikkauksista huolimatta alijäämä on ensi vuoden osalta melkoinen, sillä se tulee olemaan ministeriön mukaan 12,2 miljardia euroa. Tulevina vuosina velkaantumisen vauhti saadaan kuitenkin kuriin, mikäli makrotalouden positiivinen kehitys jatkuu.
Lue myös: Johtaminen huonoa Suomessa – tuliko suurena yllätyksenä?
Minkälainen budjettiehdotus oli sisällöltään?
Vuoden 2025 talousarvion loppusumma on 88,1 miljardia euroa. Alijäämäksi tuli yhteensä 12,2 miljardia euroa, mitä voi pitää kohtalaisen suurena kaikista leikkauksista huolimatta.
Vaikka alijäämä on hieman pienempi kuin edellisen vuoden arvio, se herättää silti huolta Suomen taloudellisesta tilanteesta. Valtion velkaantuminen jatkuu edelleen kovaa vauhtia, eikä sitä näytetä saavan oikaistua ainakaan aivan lähitulevaisuudessa.
Hallituksen keskeisin tavoite on välttää joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Se on eräänlainen talouden tarkkailuluokka, johon joutumisella olisi ikäviä vaikutuksia valtiolle. Juuri tämä on yksi keskeisimmistä syistä, miksi julkisen talouden vahvistaminen on asetettu niin korkealle prioriteettilistalla.
Tätä tavoitetta varten hallitus on päättänyt toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Niistä tulevien säästöjen on arvioitu olevan yhteensä 6 miljardia euroa, joten kyseessä on merkittävä projekti.
Tavoite pyritään saavuttamaan tekemällä säästöjä julkisella sektorilla sekä luomaan parempia edellytyksiä työllisyydelle.
Hallitus on itse arvioinut, että näiden ja tulevien päätösten seurauksena velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä vuoteen 2027 mennessä. Vielä tuolloinkin Suomi velkaantuu, mutta sen vauhdin ei pitäisi enää kasvaa suhteessa edellisiin vuosiin.
Ehdotuksessa on paljon erilaisia säästöjä – mihin ne oikein kohdentuvat?
Budjettiehdotus sisältää merkittäviä säästötoimenpiteitä, jotka ovat olleet paljon puheenaiheena julkisuudessa. Säästöt ovat tietysti olennainen osa julkisen talouden tasapainottamista, johon hallitus on kertonut sitoutuneen.
Säästötoimista kerrottiin jo hallitusohjelmassa ja kevään 2024 kehysriihessä, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useat näistä säästöistä viivästyvät merkittävästi. On myös esitetty, että osa säästöistä toteutetaan pienempinä kuin alun perin oli ajateltu.
Ehdotuksessa tuli ilmi myös se, että siihen on lisätty uusia säästötoimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan noin 100 miljoonan euron säästöt.
Näitä säästöjä on kohdennettu muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin osoitetun valtion rahoituksen vähentämiseen, keliakiakorvauksen leikkaamiseen ja asumistuen kuntaryhmien muutoksiin.
Kaikesta huolimatta budjettiehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Se on kuitenkin 0,6 miljardia euroa vähemmän kuin edellisvuoden arvio. Tämä johtuu osittain siitä, että hallituksen julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet alkavat vähitellen vaikuttaa.
Pidemmällä aikavälillä näiden leikkausten ja toisaalta parantuvan makrotaloudellisen tilanteen odotetaan auttavan alijäämän käsittelyn kanssa. Kaikesta huolimatta valtio tulee elämään miinusmerkkisesti todennäköisesti koko 2020-luvun.
Lue myös: EK ilmoitti: Yritykset näkevät valoa tunnelin päässä
Saako julkinen sektori tukea talouden toipumisesta?
Suomen talous on vähitellen vihdoinkin toipumassa taantumasta, mutta mitään suurta kasvua ei taida kuitenkaan lähivuosina olla tulossa. Joka tapauksessa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvua oli jo nähtävissä, ja vuonna 2025 sen odotetaan kiihtyvän.
Talouskasvu on kuitenkin riippuvainen monesta eri tekijästä, joten sen tarkkaa ajankohtaa ja kokoluokkaa on todella vaikea arvioida. Mikäli talous alkaa kuitenkin aktivoitumaan, yksityinen kulutus ja vienti nousisi aiempaa paremmaksi.
Monet signaalit maailmantaloudessa viittaavat siihen, että kotitalouksilla olisi enemmän ostovoimaa kuin viime vuosina. Inflaatio on hidastumassa, minkä lisäksi korot laskevat tällä hetkellä varsin hyvää tahtia.
Tätä kautta esimerkiksi investoinnit alkaisivat lisääntymään – rakentaminen näyttää tällä hetkellä toipuvan jyrkästä laskusta, jonka se kohtasi vuosien 2023–2024 aikana.
Koska Suomen taloudessa vienti on aina ollut tärkeässä asemassa, monien vientimarkkinoiden odotettu elpyvän tulee näkymään lisääntyvinä tilauksina myös Suomessa.
Toisaalta epävarmojakin signaaleja makrotalouden kehittymisestä on saatu. Esimerkiksi Japanin pörssi romahti aiemmin tällä viikolla ja Yhdysvalloissa ilmoitettiin ennusteita korkeammasta työttömyydestä. Mikäli Yhdysvaltain talous ajautuisi taantumaan, sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen.
Valtiovarainministeriön mukaan kustannuskilpailukyky on pysynyt kaikesta huolimatta hyvänä, mikä on hyvä asia, mikäli positiivinen trendi toteutuu sellaisenaan.
Se, miten parantunut taloudellinen tilanne ja vienti näyttäytyisi julkisella sektorilla, on vielä epäselvää. Suomen julkinen sektori on paisunut suuresti viime vuosien aikana, joten siihen tullaan todennäköisesti kohdistamaan lisää leikkauksia vielä tämän hallituksen osalta.
Tämän takia hallituksen on seurattava tilanteen kehittymistä tarkasti ja tarvittaessa tehtävä lisää sopeuttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä.