työllisyys suomessa

Työllisyys väheni vuoden 2023 lokakuussa verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Suomessa koettiin näin merkittävä muutos työllisyydessä ja työttömyydessä, eikä luvut ole välttämättä sellaisia, joita haluttaisiin kuulla.

Tilastokeskuksen raportin mukaan työllisten määrä väheni ja työttömyys kasvoi verrattuna vuoden 2022 lokakuuhun. Uutinen tulee tuskin kenellekään yllätyksenä, sillä olemmehan saaneet lukea esimerkiksi mittavista konkursseista ja irtisanomisista pitkin syksyä.

Inflaation ja korkea korkotaso alkaa vasta nyt näkymään työmarkkinoilla toden teolla. Monet asiantuntijat odottavat, että lisää irtisanomisia on vielä luvassa, joten työttömyys tulee lisääntymään lähikuukausien aikana.

Toisaalta jotain valoakin on nähtävissä jo tunnelin päässä. Aikaisemmin syksyllä Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ilmoittivat odotetusti, että ohjauskorkoja ei nosteta enää. Lisäksi inflaatio on alentunut nopeammin kuin ennakkoon odotettiin.

Tässä mielessä tilanne ei ole toivoton, mutta nämä positiiviset signaalit näkyvät työmarkkinoilla vasta viiveellä. Juuri tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että työllisyys saattaisi lähteä nousuun ensi vuoden loppupuolella tai viimeistään vuonna 2025.

Lue myös: Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen

Työllisten määrä laskussa aikuisväestön osalta

Raportista ilmeni se, että 15–74-vuotiaiden suomalaisten työllisten määrä väheni vuoden 2023 lokakuussa 31 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi tämän odotetaan vielä kasvavan myös tulevien kuukausien osalta, sillä monilla yrityksillä on suuria vaikeuksia juuti tällä hetkellä.

Sekä miesten että naisten työllisyysasteet laskivat: miesten osalta 1,9 prosenttiyksikköä ja naisten 1,3 prosenttiyksikköä. Erityisesti 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen lasku, joka oli 1,5 prosenttiyksikköä, korostaa työllisyyden vähenemistä.

Absoluuttisina lukuina työllisiä miehiä oli työelämässä 27 000 ja naisia 4 000 vähemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa. Laskeva trendi lupaa tuskin hyvää Suomen kannalta, sillä juuri tällä hetkellä on menossa useiden suurten firmojen irtisanomiset.

Lokakuun aikana suomalaisista töissä oli noin 2 600 000 ihmistä, kun taas työttömiä oli vajaa 200 000. Tästä saadaan prosenttiluvuiksi työllisten osalta 77,4 prosenttia, joten laskua on tullut 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2022 lokakuusta.

Näistä luvuista tulee hyvin selville se, että Suomen työttömyysaste on nousussa ja työllisten määrä on laskussa. Sinänsä nämä tiedot ovat olleet helposti ennustettavissa, sillä vaikea taloudellinen tilanne on ollut päällä jo jonkin aikaa.

Nopeaa muutosta on tuskin tulossa, mutta analyytikot odottavat, että ensi vuosi olisi jo paljon parempi. Esimerkiksi Suomen bruttokansantuotteen odotetaan nousevaan nollaan prosenttiin, kun se tällä hetkellä supistuu.

Parhaimmassa tapauksessa Suomen työllisyys lähtee kasvu-urille vuoden 2025 aikana viimeistään. Se tosin tarkoittaa sitä, ettei taloudessa oteta uusia yllättäviä iskuja. Lisäksi nähtäväksi jää se, millä tavoin nykyinen hallitus pystyy muovaamaan työmarkkinoita siten, että yhä useampi suomalainen kävisi töissä.

Suomen työttömyysaste kasvussa vuoteen 2022 verrattuna

Samanaikaisesti työttömien määrä kasvoi 28 000 hengellä, mikä nosti 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen 7,5 prosenttiin.

Miesten ja naisten työttömyysaste nousi molemmilla 1,0 prosenttiyksikköä, joten sukupuolten välistä eroa tässä ei ole nähtävissä.

Erittäin tärkeää on huomata se, että 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste kasvoi erittäin nopeasti. Se kasvoi jopa 6,9 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Tämä antaa kuvan siitä, että työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat kärsivät tilanteesta eniten.

Asiaa kommentointiin paljon myös X:ssä, jossa esimerkiksi Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ilmoitti pahimman olevan vielä edessä:

Laajemmassa kuvassa nuorten ongelmat työmarkkinoilla eivät ole kovinkaan hyvä uutinen. Viime vuosina nuorten taloudelliset haasteet ovat kasvaneet nopeasti ja tällä hetkellä monet nuoret velkaantuvat liikaa. Mikäli työmarkkinat sakkaavat entisestään, tilanteeseen on tuskin tulossa nopeaa ratkaisua.

Huomionarvoista on myös se, että työvoiman ulkopuolella olevien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi 21 000 hengellä. Tämä ilmiö heijastaa työmarkkinoiden muutoksia ja niitä haasteita, joista olemme saaneet viime aikoina lukea.

Lisäksi se kuvastaa sitä huolestuttavaa ilmiötä, jossa sen väestön osuus kasvaa, joka ei aktiivisesti hae tai ole työelämässä. Tämä saattaa kieliä siitä, että syrjäytyminen kasvaa Suomessa lähitulevaisuudessa.

Työttömyys ja työllisyys vaihtelee kausittain

Työllisyys- ja työttömyystilastoja tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon se, että niiden määrä vaihtelee paljon kuukausitasolla. Näin ollen kausitasoitettujen trendien tarkastelu on tärkeää, mikäli tilanteen kehittymistä haluaa ymmärtää pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi syksyisin alkavat koulut tekevät sen, että opiskelijat siirtyvät kesätöistä takaisin päätoimisiksi opiskelijoiksi. Tällaiset kausittaiset muutokset näkyvät tietysti myös tilastoista, joten niiden vaikutuksista on hyvä olla perillä.

Trendilukujen seuranta antaa selkeämmän kuvan talouden suhdannevaihteluista ja työmarkkinoiden yleisestä tilasta. Niissä pyritään vertailemaan eri vuosien samaa ajankohtaa, mikä antaa luotettavamman kuvan Suomen työllisyystilanteesta.

Nämä luvut on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla, mikäli niitä haluaa tarkastella lähemmin.

Lue myös: Palvelualan työvoimapula jatkuu – mistä puute johtuu?