Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia niin yksilön kuin yhteisöjenkin näkökulmasta. Syrjäytyneillä nuorilla on kohonnut riski pudota työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle, ajautua rikollisuuteen sekä kärsiä terveys- ja mielenterveysongelmista. Syrjäytymiskierteen katkaiseminen varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää.
Avainasemassa syrjäytymisen ehkäisyssä on nuorten mielenterveyden vahvistaminen ja tukeminen. Mielenterveysongelmat ovat usein syrjäytymisen taustalla tai seurausta siitä. Masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt ja päihdeongelmat heikentävät nuoren hyvinvointia, toimintakykyä ja mahdollisuuksia kiinnittyä yhteiskuntaan. Panostamalla varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien yhteyksiä sekä keinoja niiden ehkäisemiseksi monialaisella viranomaisyhteistyöllä. Artikkeli perustuu tuoreisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin aihepiiristä.
Aluksi määritellään keskeiset käsitteet syrjäytyminen ja mielenterveys sekä tarkastellaan niiden yhteyksiä nuoruudessa. Sen jälkeen käsitellään syrjäytymisen riskitekijöitä yksilön, perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Artikkelin loppuosa keskittyy keinoihin ehkäistä nuorten syrjäytymistä panostamalla varhaiseen tukeen, mielenterveyden vahvistamiseen sekä laaja-alaiseen viranomaisyhteistyöhön.
Toivottavasti artikkeli antaa lukijalle hyödyllistä tietoa nuorten syrjäytymisen moninaisista ulottuvuuksista sekä konkreettisia eväitä sen ehkäisemiseen omassa työssä nuorten parissa.
Nuorten syrjäytyminen ehkäistään moniammatillisella yhteistyöllä
Nuorten syrjäytyminen on monitahoinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Suomessa on 50 000–70 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Syrjäytymisellä on vakavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia, joten sen torjuminen on ensiarvoisen tärkeää.
Avainasemassa on varhainen puuttuminen sekä nuoren kokonaisvaltainen tukeminen. “Mitä varhaisemmassa vaiheessa tunnistamme riskinuoret ja käynnistämme tukitoimet, sitä tehokkaammin pystymme ehkäisemään syrjäytymistä”, sanoo Nuorisotutkimusseuran tutkija Sami Myllyniemi.
Moniammatillisessa yhteistyössä hyödynnetään opettajien, sosiaalityöntekijöiden, psykologien, terveydenhuoltohenkilöstön sekä järjestötyöntekijöiden asiantuntemusta. Tiivis yhteistyö koulun, nuorisotyön, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä auttaa tunnistamaan tuen tarpeessa olevat nuoret mahdollisimman varhain. Ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen ennaltaehkäisevät syrjäytymistä tehokkaasti.
Moniammatillisen verkoston avulla voidaan tukea nuorta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon niin koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, mielenterveys kuin perhetilannekin. Tarpeen mukaan nuori voidaan ohjata tarkoituksenmukaisten tukitoimien ja palveluiden piiriin. Syrjäytymisen riskissä olevien nuorten tunnistamiseen ja tukeen tulee varata riittävästi resursseja oppilashuollossa. Myös opettajien täydennyskoulutus aiheesta on tärkeää.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa, harrastustoiminnassa ja nuorisotyössä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta ja suojaa syrjäytymiseltä. Myös vertaistuella on suuri merkitys.
Lue myös:Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen
Mielenterveyden tukeminen auttaa nuoria löytämään oman paikkansa
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyden seurantaan säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä. “Oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyttä tulisi seurata systemaattisesti osana oppilashuoltoa, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita varhain”, korostaa opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Myös koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan täydennyskoulutus mielenterveyden tukemisesta ja häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta on tärkeää. Opettajien ja muun henkilöstön osaaminen auttaa havaitsemaan tuen tarpeessa olevat nuoret nykyistä paremmin.
Harrastustoiminnalla on suuri merkitys mielenterveyden tukemisessa. “Harrastukset vahvistavat nuoren itsetuntoa ja antavat mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin sekä vertaisuuteen”, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemi. On tärkeää varmistaa, että kaikilla nuorilla on taloudelliset mahdollisuudet osallistua itseään kiinnostavaan harrastustoimintaan.
Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan siis monialaista yhteistyötä viranomaisten, koulujen, järjestöjen sekä harrastustoimijoiden kesken. Varhainen tuki on ratkaisevaa.
Varhainen puuttuminen ratkaisee nuorten ongelmiin
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä avainasemassa on varhainen puuttuminen. “Mitä aiemmin mahdolliset ongelmat havaitaan ja niihin tartutaan, sitä paremmin voidaan tukea nuorta ja ennaltaehkäistä tilanteen vaikeutumista,” sanoo Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Mikko Laakso. Varhaisen puuttumisen on todettu vähentävän tehokkaasti nuorten päihde- ja mielenterveysongelmia sekä rikollisuutta. Esimerkiksi Sakassa tehdyn pitkittäistutkimuksen mukaan varhaisella puuttumisella voitiin vähentää huostaanottojen riskiä jopa 30%.
Opettajat ovat avainasemassa tunnistamaan tuen tarpeessa olevat oppilaat mahdollisimman varhain koulunkäynnin yhteydessä. Myös vanhempien tuki on tärkeää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuorovaikutus ja säännöllinen yhteistyö kodin ja koulun välillä on erittäin tärkeää, jotta tuen tarve voidaan havaita alkuvaiheessa ja tarvittaviin tukitoimiin ryhtyä viiveettä. Pelkästään vuonna 2021 Suomessa noin 45 000 nuorta oli tehostetun tai erityisen tuen piirissä perusopetuksessa.
Matalan kynnyksen palvelut, kuten etsivä nuorisotyö, nuorten pajatoiminta sekä Ohjaamot ovat helposti nuorten saavutettavissa. Esimerkiksi etsivien nuorisotyöntekijöiden arvioiden mukaan he tavoittavat vuosittain noin 18 000 tuen tarpeessa olevaa nuorta ja ohjaavat heitä eteenpäin tukipalveluihin. Näiden joustavien ja helposti lähestyttävien palveluiden kautta voidaan tavoittaa apua tarvitsevia nuoria ja ohjata heitä tarvittavien tukimuotojen piiriin. Varhaisella puuttumisella ja laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä voidaan löytää ratkaisut nuorten ongelmiin ennen tilanteiden kärjistymistä ja pitkäaikaisen syrjäytymisen alkamista.
Syrjäytymisen juurisyyt ovat usein moninaisia ja kietoutuneita toisiinsa. Siksi ongelmiin puuttuminen vain yhdestä näkökulmasta harvoin riittää, vaan tarvitaan laaja-alaista ja pitkäjänteistä tukea.
Esimerkiksi nuoren mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat olla sekä syrjäytymisen syy että seuraus. Toisaalta taustalla voi vaikuttaa perhetilanne, kuten vanhempien omat mielenterveys- tai päihdeongelmat, taloudelliset vaikeudet, väkivalta tai muut haasteet. Myös kiusaaminen, oppimisvaikeudet tai sosiaalisten taitojen puutteet koulussa voivat ajaa nuoren syrjään yhteisöstä ja altistaa syrjäytymiselle.
Jotta syrjäytymisen kierre voidaan katkaista, tarvitaan yksilön kokonaisvaltaista tukemista huomioiden niin yksilölliset tarpeet ja haasteet kuin perhe-, koulu- ja muut ympäristötekijätkin. Artikkelissa käsitellään syrjäytymisen monitasoista problematiikkaa sekä keinoja puuttua siihen niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin.
Lue myös:Palvelualan työvoimapula jatkuu – mistä puute johtuu?