Palvelualan osasto on kärsinyt viime vuosina merkittävästä ja laaja-alaisesta työntekijäpulasta. Työntekijöiden puutetta on näkynyt erityisesti ravintola- ja matkailualalla, kaupan alalla sekä hoiva- ja terveyspalveluissa. Työvoiman niukkuus on johtanut siihen, että monet palvelualan yritykset ovat joutuneet supistamaan aukioloaikojaan, vähentämään asiakaspaikkoja ja jopa sulkemaan toimipaikkoja kokonaan. Myös asiakaspalvelun taso on monin paikoin laskenut, kun työntekijöitä ei ole riittävästi.
Työntekijäpula on hälyttävää, sillä se uhkaa koko palvelusektorin elinvoimaa ja kykyä vastata kysyntään. Ilman riittävää ja osaavaa henkilökuntaa yritykset eivät voi tarjota laadukkaita palveluita eivätkä pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Työvoimapula voi johtaa yritystoiminnan supistumiseen ja jopa loppumiseen, siksi on äärimmäisen tärkeää puuttua palvelualan työntekijävajeeseen nopeasti ja löytää keinoja sen ratkaisemiseksi. Mistä palvelualan työvoimapula oikein johtuu ja miten siihen tulisi parhaiten vastata jatkossa?
Lue myös: Työuupumus on valitettavan yleistä nykypäivän työelämässä
Syyt palvelualan työntekijäpulaan
1. Palvelualan matala palkkataso ja rankat työolot
Palvelualan työntekijäpulaan vaikuttaa merkittävästi alan matala palkkataso verrattuna työn kuormittavuuteen ja vaatimuksiin. Erityisesti ravintola-alalla palkat ovat usein hälyttävän pieniä suhteessa pitkiin ja epäsäännöllisiin työvuoroihin, joita leimaavat kiire ja stressi. Myös kaupan alan myyjien ja hoiva-alan lähihoitajien palkat ovat jääneet selvästi jälkeen monista muista aloista, kun verrataan palkkaa tehtyyn työmäärään ja vastuuseen. Kokonaisuutena palvelualan rasittavasta ja sitovasta työstä saatava korvaus on riittämätöntä motivoimaan ja sitouttamaan nykyisiä ja tulevia työntekijöitä.
2. Palvelualan huono maine työnantajana
Viime vuosina alan maine ja vetovoima työnantajana on heikentynyt merkittävästi. Alan leimaavat usein epävarmuus työsuhteiden jatkuvuudesta, yleistyneet nollatuntisopimukset sekä työnantajien taloudelliset ongelmat ja konkurssit. Palvelualan työpaikkoja pidetään yhä useammin epävakaina ja turvattomina verrattuna moniin muihin toimialoihin. Tämä on vähentänyt palvelualan vetovoimaa työnantajana ja hakijoiden kiinnostusta alan töihin.
3. Nuorten vähäinen hakeutuminen palvelualalle
Palvelualan vetovoiman heikkeneminen näkyy selvästi siinä, että yhä harvempi nuori hakeutuu palvelualan koulutukseen ja töihin. Monet kokevat palveluammatit vähemmän houkuttelevina kuin ennen ja suuntaavat mieluummin muille aloille. Tämä johtaa vähitellen osaavan työvoiman niukkuuteen palvelualalla, kun eläköityvien ammattilaisten tilalle on yhä vaikeampi löytää uusia ja innokkaita tekijöitä.
4. Osaavan työvoiman niukkuus syrjäseuduilla
Osaavan työvoiman yleinen niukkuus on erityisen suuri haaste pienemmillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla. Näillä alueilla on vaikeaa löytää koulutettua henkilökuntaa palvelualan avoimiin tehtäviin. Myös kokeneiden konkarien eläköityminen vie mennessään arvokasta hiljaista tietoa ja taitoa. Uusien osaajien houkutteleminen syrjäisemmille seuduille on haastavaa.
5. Opinto-ohjauksen puutteet
Yhtenä tekijänä palvelualan työvoimavajeelle voidaan pitää opinto-ohjauksen puutteita. Monet nuoret eivät saa riittävää kuvaa palvelualan monipuolisista mahdollisuuksista, mikä vähentää alan kiinnostavuutta koulutusvalintana. Myös vanhempien ja opettajien asenteet vaikuttavat, jos palveluammatteja ei arvosteta tarpeeksi uravaihtoehtoina. Näin ollen moni potentiaalinen osaaja ohjautuu muille poluille.
Ratkaisuehdotuksia palvelualan työntekijäpulaan
1. Palkkojen nostaminen ja työehtojen parantaminen
Keskeisin keino puuttua palvelualan työntekijäpulaan on nostaa palkkatasoa vastaamaan työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Kun palkkaus on oikeudenmukaisella tasolla, se lisää alan veto- ja pitovoimaa merkittävästi. Myös työehtojen, kuten taukojen ja lomien, parantaminen sekä vakituisten työsuhteiden yleistyminen toisivat työntekijöille kaivattua ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Nämä tekijät myös sitouttavat ja motivoivat henkilöstöä.
2. Palvelualan arvostuksen nostaminen yhteiskunnassa
On tärkeää nostaa palvelualan ja palveluammattien arvostusta koko yhteiskunnassa. Kun ala ja sillä työskentely nähdään arvokkaana ja tärkeänä, se vetoaa enemmän myös tuleviin työnhakijoihin ja opiskelijoihin. Esimerkiksi opinto-ohjauksessa tulee korostaa palvelualan merkitystä ja mahdollisuuksia. Myös yritysten on panostettava työntekijöidensä arvostukseen ja viihtyvyyteen.
3. Alan markkinointi ja työnantajakuvan parantaminen
Alan yritysten on panostettava alan ja oman työnantajakuvansa markkinointiin ja brändäykseen, jotta ne erottuvat houkuttelevina työpaikkoina. Erityisesti nuoriin kohdistuvalla markkinoinnilla voidaan lisätä alan vetovoimaa tulevaisuuden osaajien keskuudessa. Myös työntekijäkokemusten jakaminen somekanavissa luo myönteistä kuvaa alasta.
4. Koulutusmäärien lisääminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa
Ratkaisuna osaajapulaan on lisätä koulutusmääriä palvelualoille sopivissa ammateissa ja tehdä tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työelämän todellisia tarpeita. Yritykset voivat tarjota opiskelijoille harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja sekä palkata valmistuneita. Myös täydennyskoulutusten tarjontaa on lisättävä.
5. Joustavat työ- ja eläkejärjestelyt sekä monimuotoinen työvoima
Palveluyritysten kannattaa tarjota joustavia työaika- ja eläkejärjestelyjä, joilla saadaan pidettyä kokeneita työntekijöitä pidempään töissä. Myös esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja maahanmuuttajat voivat tuoda kaivattua lisätyövoimaa. Monimuotoisen työvoiman vahvuuksia hyödyntämällä voidaan täydentää osaamistarpeita.
6. Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin parantaminen
Panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin ja työilmapiiriin yritykset voivat parantaa henkilöstön viihtyvyyttä ja sitoutumista. Työnohjaus, virkistystoiminta, työterveyshuolto sekä esihenkilöiden koulutus hyvään johtamiseen ovat tärkeitä. Myös työyhteisön avoimuudella ja yhteisöllisyydellä on suuri merkitys.
7. Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen
Osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluyritysten on panostettava palkitsemiseen palkan lisäksi. Erilaiset bonukset, etuudet ja urakehitysmahdollisuudet motivoivat työntekijöitä. Myös mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen lisää sitoutumista yritykseen. Palkitseminen ei ole pelkkää rahaa.
8. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen
Yhtenä nopeana keinona työvoimapulaan on helpottaa työperäisen maahanmuuton prosesseja palvelualoille. Kun rekrytointi ulkomailta Suomeen sujuvoitetaan ja byrokratiaa vähennetään, saadaan nopeammin uutta osaamista. On kuitenkin panostettava maahanmuuttajien perehdytykseen ja kotouttamiseen.
Lue myös: Kotimainen ruoka nousee trendiksi – Miksi lähiruoka puhuttaa?
Yhteenveto
Palvelualan työntekijäpulaan on syytä puuttua nopeasti, jotta alan yritykset selviävät ja palvelut säilyvät. Ratkaisut löytyvät palkkauksen parantamisesta, työolojen kohentamisesta, alan arvostuksen nostamisesta sekä koulutusmäärien lisäämisestä. Yhteistyöllä yritysten, työntekijöiden ja yhteiskunnan on mahdollista tehdä palvelualasta houkutteleva työnantaja nyt ja tulevaisuudessa.