Työuupumus on yleistynyt viime vuosina huolestuttavasti ja on merkittävä syy lisääntyneille sairauspoissaoloille. Myös mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ovat kasvussa poissaolojen taustalla. Monet asiantuntijat ovat huolissaan kehityksestä ja vaativat toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi sekä yksilö- että yhteisötasolla.
Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut viime aikoina hälyttävää vauhtia, mikä heijastelee työelämän lisääntyneitä paineita ja kuormittavuutta. Työuupumukseen ja mielenterveyteen on kiinnitettävä työpaikoilla nykyistä enemmän huomiota, jotta kehitys saadaan kääntymään.
Työelämän paineet ajavat työuupumukseen
Työelämä on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Digitalisaatio, teknologian kehitys ja globaali kilpailu ovat luoneet työhön kasvavia paineita ja vaatimuksia suoritustason nostamiseksi. Samalla monilla aloilla on koettu yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia. Tämä on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja huolta oman työpaikan säilymisestä.
Myös työn luonne on muuttunut kuormittavammaksi. Projektiluontoisuus, deadlinet ja jatkuva kiire ovat arkipäivää monelle. Keskeytykset ja häiriötekijät vähentävät keskittymistä. Samalla odotukset työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle kasvavat jatkuvasti.
Nämä muutokset näkyvät työuupumuksen merkittävänä yleistymisenä 2010-luvulla. Monet kokevat riittämättömyyden ja voimattomuuden tunteita työn hallitsevuuden ja suorituspaineiden alla. Erityisesti asiakaspalvelutyössä olevat kärsivät usein kohtuuttomasta työmäärästä ja kiireestä. Myös monet toimihenkilöt ja asiantuntijat uupuvat jatkuvan saavutettavuuden, tavoitteiden ja vaatimustason kiristymisen seurauksena.
Työuupumus ilmenee väsymyksenä, kyynisyytenä ja heikentyneenä ammatillisena itsetuntona. Pahimmillaan se johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Työuupumuksesta kärsivät usein tunnollisimmat ja motivoituneimmat työntekijät, kun oma jaksaminen ei riitä vastaamaan työn vaatimuksiin.
Asiantuntijat ovat huolissaan työuupumuksen yleistymisestä. Se heikentää tuottavuutta, lisää sairauspoissaoloja ja nostaa kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa se johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen.
“Työuupumus on valitettavan yleistä nykypäivän työelämässä. Meidän on puututtava työn kuormittavuuteen ja kiireeseen, jotta väsyminen ei pääse yllättämään”, sanoo työpsykologi Sanna Jokinen.
Yrityksissä ja yhteisöissä tarvitaan toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työntekijöiden jaksamista on tuettava, työmääriä säädeltävä ja johtamiskulttuuria kehitettävä. Muutoin työuupumuksesta voi tulla kasvava kansanterveysongelma tulevina vuosina.
Lue myös: Economist – Suomen talous 14. heikoin EU:ssa
Mielenterveyden ongelmat kasvussa
Monet kärsivät uupumuksen rinnalla myös masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Kun omat voimavarat ehtyvät pitkäaikaisen ylikuormituksen alla, seurauksena on usein mielialan laskua, toivottomuutta ja jaksamisongelmia. Nämä puolestaan heijastuvat kyvyttömyytenä selvitä työtehtävistä, mikä näkyy sairauspoissaolojen kasvuna.
Erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva- ja opetustyössä, masennus on merkittävä syy pitkittyneille sairauslomille. Myös miehillä on tilastojen mukaan yhä enemmän työstä poissaoloja mielenterveysongelmien vuoksi.
“Masennus ja ahdistus ovat valitettavan yleisiä työuupumuksen seurannaismuotoja. Kun omat voimat ja hallinnan tunne ehtyvät pitkäaikaisen ylikuormituksen alla, moni ajautuu mielenterveyden ongelmiin”, sanoo työpsykologi Leena Peltola.
Myös korona-aika on kuormittanut ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Etätyöjärjestelyt, sosiaalisten kontaktien vähentyminen ja yleinen epävarmuus ovat rasittaneet monien mieltä. Tämä on osaltaan pahentanut työväestön mielenterveysongelmia ja sitä kautta kasvattanut sairauspoissaoloja viime vuosina.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan erityisesti nuorten työikäisten keskuudessa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet huolestuttavasti. Tämä on merkki siitä, että työelämän paineet ja vaatimukset ovat käymässä monelle liian raskaiksi.
Jotta kehitystä saadaan käännettyä, tarvitaan panostuksia työhyvinvointiin ja mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla. Työn kuormitustekijöihin on puututtava, tauotusta parannettava ja esihenkilötyötä kehitettävä. Myös yksilön voimavaroja vahvistavilla toimilla, kuten liikunnalla ja harrastuksilla, voidaan ennaltaehkäistä työuupumuksesta johtuvia mielenterveysongelmia. Varhainen tuki on tärkeää, jotta ongelmat eivät pääse pitkittymään ja pahenemaan.
”Mielenterveyden ongelmat ovat yhä yleisempi syy työkyvyttömyyteen. Meidän on kiinnitettävä työpaikoilla enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiin”, Työterveyslaitoksen tutkija Pekka Varjonen painottaa.
Työnantajien on panostettava työhyvinvointiin työuupumuksen torjumiseksi
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pelkkä yksilötason tuki ei riitä työuupumuksen ehkäisemiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Myös työnantajien ja yritysten on otettava vastuuta työolojen kehittämisestä sellaisiksi, että ne tukevat jaksamista ja mielenterveyttä.
Monet tutkimukset osoittavat, että työuupumus on pitkälti seurausta työpaikan huonoista käytännöistä ja puutteellisesta johtamisesta. Liian suuri työmäärä, jatkuva kiire ja riittämätön palautuminen rasittavat työntekijöitä kohtuuttomasti. Myös epäasiallinen kohtelu, ristiriidat ja huono työilmapiiri kuormittavat mieltä.
Siksi pelkkä yksilön voimavarojen vahvistaminen esimerkiksi liikunnalla ja mindfulness-harjoituksilla ei yksin riitä, jos itse työ on liiallisesti kuormittavaa ja haitallista hyvinvoinnille. Sen sijaan tarvitaan muutoksia työkulttuuriin ja -käytäntöihin.
“Yrityksissä on kiinnitettävä huomiota työmääriin, tauotukseen, johtamistapaan ja työilmapiiriin, jotta työuupumukselta vältytään. Myös esihenkilöiden koulutus hyvinvointia tukevaan johtamiseen on tärkeää”, sanoo työpsykologian professori Pirkko Nyman.
Jos työuupumus pääsee yleistymään työpaikalla, seurauksena on usein kasvava määrä sairauspoissaoloja, heikentynyt sitoutuminen, vaihtuvuus ja tuottavuuden lasku. Nämä puolestaan johtavat yritykselle merkittäviin kustannuksiin ja menetyksiin. Siksi panostukset ennaltaehkäisevään työkykyjohtamiseen ovat yrityksen etu pitkällä aikavälillä.
Myös työterveyshuollon rooli korostuu. Yhteistyössä työterveyden kanssa on tärkeää seurata työhyvinvoinnin tilaa, puuttua varhain ongelmiin ja tukea paluuta työhön sairauspoissaolojen jälkeen.
Työhyvinvointi on yhteinen asia, johon tarvitaan panostuksia sekä yrityksiltä, johdolta että työntekijöiltä itseltään. Kun työtä tehdään yhdessä inhimillisemmäksi ja mielekkäämmäksi, voidaan vaikuttaa työuupumuksen vähenemiseen ja ihmisten työssä jaksamisen paranemiseen.
Lue myös: Suomalaisten liikkuvuus on heikentynyt huomattavasti