nettotulo ja tulovero
Nettotulo ja sen suuruus vaikuttaa suurilta osin siihen, miten paljon jokainen yksilö osallistuu niin sanottuihin taloudellisiin talkoisiin, joista hallitus on viime aikoina niin paljon puhunut.

Vastoin yleistä käsitystä yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat yli puolet kaikesta Suomessa kerätystä tuloverosta. Tässä mielessä opposition ja vasemmiston väittämä siitä, etteivät hyvätuloiset osallistu omalta osaltaan talouden parantamiseen, ei perustu ainakaan tuloverotukseen.

Tämä tulee hyvin esiin, kun tutkitaan Veronmaksajien keskusliiton sosiaalisessa mediassa julkaisemaa tilastoa. Siitä näkee selvästi, että viisi prosenttia Suomessa eniten tienaavista maksaa kaikesta tuloveroista jopa 32 prosenttia.

Näin ollen pieni osa suomalaisista maksaa merkittävän määrän koko tuloveroon liittyvästä potista. Vain 11 prosenttia suomalaisista maksaa noin puolet kaikesta tuloverosta.

EVA:n julkaisema graafi on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa esimerkiksi siitä, onko suomalainen verotusjärjestelmä oikeudenmukainen.

Lue myös: Outokumpu osake kovassa laskussa tulosjulkistuksen jälkeen

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi selvityksen tuloverotuksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) on tuoreessa selvityksessään kumonnut yleisen käsityksen siitä, jonka mukaan maan hyvätuloisimmat eivät osallistuisi yhteiskunnan kustannuksiin samassa suhteessa kuin muut.

Nyt tämän väitteen paikkansapitävyys on kyseenalaistettu vahvasti. Todellisuudessa tilanne on itse asiassa päinvastainen: hyvätuloiset suomalaiset maksavat noin kolmanneksen kaikista tuloveroista. Tämä koskee vain viittä prosenttia niistä ihmisistä, jotka tienaavat tilastojen mukaan eniten.

Toisin sanoen kaikkein eniten tienaavat suomalaiset maksavat suhteessa huomattavasti enemmän tuloveroja kuin esimerkiksi keskimäärin tienaavat. Tältä osin voidaan kyseenalaistaa väitteet myös siitä, kuinka epäoikeudenmukaisia hallituksen uudet asetukset ovat tosiasiassa.

Uutinen vie hieman pohjaa siltä arvostelulta, mitä hallitus on saanut osakseen esimerkiksi vasemmistolta tai ammattiyhdistysliikkeiltä. Toki työntekijöiden asemaa ollaan huonontamassa, mutta toisaalta heidänkin on osallistuttava näihin talkoisiin hallituksen mukaan.

Suuri nettotulo tarkoittaa myös korkeaa progressiota

Suomen verotusjärjestelmä on progressiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat tulot yksilöllä on, sitä suurempi on myös veroprosentti. Progressio kiihtyy varsinkin silloin, kun tulotaso ylittää 40 000 euroa vuodessa.

Juuri tämä progressio on suurin syy siihen, miksi suurituloiset maksavat suhteettoman suuren osan tuloverokertymästä. EVA:n viestipalvelu X:ssä jakama graafi kertoo selkeästi, että tulojen noustessa myös niistä suoritettavien verojen osuus kasvaa.

Tämä ilmiö näkyy selkeästi myös Verohallinnon tilastoissa, jotka vahvistavat EVAn tekemät havainnot. EVA:n graafista voidaan päätellä, että suurituloisimmat maksavat suhteessa enemmän veroja kuin matalamman tulotason kansalaiset.

Progressiivinen verotus on käytännössä poliittinen työkalu, jolla pyritään pitämään tuloerot kohtuullisina ja samalla turvaamaan kaikkien suomalaisten sosiaaliturva. Näin se johtaa tilanteeseen, jossa suuremmat tulot johtavat korkeampiin veroprosentteihin ja myös absoluuttisesti maksettaviin tuloveroihin.

Hyvätuloiset – yhteiskunnan selkäranka vai verotaakan kantajat?

Kun tarkastellaan verotuksen kokonaiskuvaa, suurituloisten osuus kaikesta kerätystä tuloverosta on merkittävä. Tämä herättää keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja siitä, kuinka paljon yhteiskunta voi vaatia eniten ansaitseviltaan.

Onko oikein, että pieni joukko ihmisiä maksaa huomattavasti enemmän veroja, vai onko se progressiivisen verotuksen perusperiaatteiden mukaista?

Tämä EVA:n julkaisema raportti on herättänyt luonnollisesti paljon keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Samalla se herätti keskustelua siitä, miten yhteiskunnassamme elää vahvana myytti siitä, miten suurituloiset kiertävät veroja ja yhteiskunnallista vastuullisuuttaan.

Väitteet näistä tulevat pitkälti vasemmistosta, jonka mukaan nykyinen hallitus on keskittynyt vain kiusaamaan pienituloisia.

Nyt nämä väitteet ovat joutuneet hieman outoon valoon, sillä EVA:n tarjoaman graafin mukaan suurituloiset eivät ainoastaan osallistu talkoisiin, vaan he myös kantavat merkittävän osan yhteisestä verotaakasta.

Onko kyseessä sitten vasemmiston puolelta puhtaasta misinformaatiosta? Tällä hetkellä jää nähtäväksi, miten opposition puolelta aiotaan perustalla näitä aikaisempia väitteitään.

Lue myös: Pörssisähkön hinta nousussa – spot hinta nyt yli 20 senttiä

Tuloverot kasvavat ensi vuonna – myös nettotulo nousee

Ensi vuoden talousnäkymät ovat herättäneet keskustelua eri foorumeilla. Myös tuloverotuksesta on puhuttu paljon varsinkin hallituksen kaavailemien uudistusten johdosta. Hallitus on pyrkinyt löytämään tasapainon verotuksen keventämisen ja valtion tulorahoituksen välillä.

Tuoreiden ennusteiden mukaan tuloverojen määrän odotetaan kasvavan merkittävästi ensi vuoden aikana. Tämä on todennäköistä huolimatta siitä, että hallitus on suunnittelemassa veronkevennyksiä.

Tuloverotuksen kasvun taustalla on työllisyyden kasvaminen sekä verotettavien tulojen odotettu kasvu. Taloudessa on hivenen paremmat näkymät ensi vuoden aikana, sillä korkea inflaatio on alkanut hellittämään ja samalla korkotasot ovat laskemassa. Yhdessä verotuksen kevenemisen kanssa ne luovat tilanteen, jossa suomalaisilla on enemmän rahaa kulutettavanaan.

Hallituksen kaavailema verotuksen keventäminen näyttäisi tutkimusten mukaan lisäävän työpanosta enemmän kuin aiemmin on oletettu. Samalla alhaisempi verotaso houkuttelee ihmisiä kehittämään uraansa ja vaihtamaan työpaikkaansa herkemmin. Näin talouteen syntyy lisää toimeliaisuutta, mikä auttaa taas sitä elpymään koronan jälkeisistä vaikeuksista.

Näillä näkyminen suomalaisten nettotulo nousee ainakin hieman lähitulevaisuudessa, mikä on tietysti hyvä uutinen kaikille suomalaisille.